Kuusi oli
muinaisessa Lähi-idässä ja Egyptissä toisinaan palmun sijasta käytetty
seksuaalisymboli. Kreikkalaiset samastivat usein kuuden vertauskuvana
mäntyyn ja sypressiin ja omistivat sen luonnonjumalatar Artemikselle.
Myös Dionysoksen on kerrottu syntyneen kuusesta. Roomalaiset pitivät
kuusta sypressin tavoin kuoleman puuna. Kristikunnassa se on tullut
uudella ajalla suosituksi joulupuuna, jona se tulkitaan vertauskuvaksi
Vanhan testamentin paratiisikertomuksissa ja Johanneksen ilmestyksen
näyssä taivaallisesta Jerusalemista mainitusta elämänpuusta.
Pitkäikäisyytensä ja ikivihreytensä vuoksi kuusta on pidetty myös
lujuuden ja uskollisuuden vertauskuvana. Englannissa varsinkin jalokuusi
on ollut kärsivällisyyden symboli.
Joulukuusen omenat
tai niitä vastaavat pallot voidaan nähdä viittaukseksi siihen, että
Kristuksen syntymä mahdollisti paluun paratiisiin ja pääsyn nauttimaan
sen hedelmistä. Kristuksen syntymää esittävissä kuvissa saattaa Jeesus-
lapsi tarttua omenaan. Kuva ilmaisee, että hän ottaa kannettavakseen
maailman synnit.
Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta
1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa
koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.
Vuonna 1829 paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti
kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.
SYNTYMÄ
Tämä on lupausten kortti, sillä yksisarviset odottavat päästäkseen auttamaan sinua uusien asioiden aloittamisessa. Odota hyvää ja pysy avoimena näiden ihmeellisten olentojen lahjoille.
Voimalause: Odotan uusien ja ihmeellisten asioiden tuloa elämääni.
Kiitos taas mielenkiintoisesta luukusta! Hui, joulukuusi on lähtöisin pakanajuhlista.
VastaaPoista