Kurko

Muistaakseni todella pahanmakuinen juoma tämä Kurko. Sanalla lienee kuitenkin tarkoitettavan kuningasta ja sehän taas liittyy korttipeleihin.

Taas pari sanaa lapsuudesta. Olen ollut kova pelaamaan korttia. Ainoana lapsena se oli kätevä tapa viihdyttää itseään tai haastaa Pappa mukaan. Oli helpompaa pyytää Pappaa pelaamaan, kuin leikkimään. Välillä pelasin yksin pasianssia mutta usein pelattiin mustaa maijaa, aasia, seiskaa, mitä milloinkin.
Minä inhosin häviämistä. Suutuin hävitessäni niin, että heittelin kortit pitkin huonetta. Lopulta Pappa antoi minun voittaa. En siis vieläkään osaa pelata korttia, koska minun on annettu voittaa. En myöskään osaa hävitä. Inhoan häviämistä. Siinä taito, jota opiskella näin vanhoina päivinä ;-) Vai pääseekö koira karvoistaan???