Outoja unia ja käärinliinoja

Olen selvästikin tullut esi-isiini, etenkin isoisoisoäitiini Helenaan. Jos asiat eivät menneet hänen mielensä mukaan, tämä pieni topakka nainen makasi kolme päivää kotonaan kunnes nousi ylös. Käärinliinoistaan. Niin minäkin olen tänä aamuna tehnyt. Käärinliinat ovat osittain vielä päällä, mutta ylös olen noussut. Toki asiat ovat menneet kuten aina ennenkin, mitään kähinää ei ole ollut, mutta minulla ei vain ole ollut voimia nousta ylös sängystä. Saikkupäivät siis lisääntyy. Nyt näyttää elo taas vähän edes normaalilta, sillä olen täällä kotona kahvimuki kädessä tähän aikaan aamusta ja kaikki on niin ihanasti rempallaan. Mutta olen sentään ylhäällä! Ja olen täällä kirjoittamassa! Ja lähitavoitteeni on mennä huomenna töihin!

Näin jotain todella erikoista unta.

Unessa esiintyi Jone, vanha koulukaverini jonka kanssa joskus oli jotain pientä mutta ei sen enempää. Jone oli ihastunut minuun ja hänen puhelimessaan oli kuva minusta tiukka toppi päällä jossa hoikka uumani oikein korostui. Ihmettelin miten hänellä tuollainen kuva minusta puhelimessaan on? Olimme ikäänkuin festareilla. Ihmisiä tuli ja meni. Tanssimme ja joimme isolla porukalla ja pidimme hauskaa. Muistan olleeni kaunis ja hoikka. 

Välillä hortoilin kaupungin yössä yhden Mikan luokse, tai kotiini lähikaupunkiin, olin taksiasemalla tai bussiasemalla. Mika taas on vanha työkaverini jonka kanssa joskus oli jotain pientä mutta ei sen enempää. Mika on minua huomattavasti vanhempi ja henkisellä tasolla vähän samoilla aalloilla kuin minä. Mikaa vain näin jossain pikaisesti, Jonen kanssa hengasin tässä unessa enemmän. Jone teki kaiken niinkuin minä halusin ja muistan ajatelleeni että onpa hänet hyvin koulutettu, kyllä sen huomaa kun on kakarasta asti seurustellut jonkun kanssa, toisin kuin oma Maljojen Ritarini...

Olimme yht äkkiä kävelemässä kotikonnuillani ja Jone tuli varmistamaan että pääsen turvallisesti kotiin. Oli pimeää ja yö. Olimme kotipihalla ja saman tien mummo tuli ulko- ovesta ulos sukset jalassa ja alkoi laskemaan mäkeä suoraan kotioveltaan - ja kaatui. Menimme nostamaan mummoa ylös ja esittelin Jonen hänelle.

Johtopäätöksiä:

Oma rakkauselämäni on tällä hetkellä niin kuollutta että kaikenmaailman vanhat hellut tulevat uniin.

Isoäideistämme juttelin eilen serkun kanssa, kun pohdimme sukumme sairauksia ja omaa henkistä hyvinvointia, joka ei eilen varsin korkealla ollut. 

Näen usein unta festareista, kotikonnuistani ja kaupunkielämästä. Varsinkin juuri näitä unia kun olen menossa jonnekin jollain kulkuvälineellä.

Helluista vielä sen verran että tässäkin unessa korostuu ristiriita: Jone tykkäsi minusta, oli tuttu ja turvallinen, huolehtiva. Minä sen sijaan haikailin vaikeasti saavutettavaa Mikaa enkä juuri piitannut Jonesta. Näin on tainnut mennä vähän koko elämäni. Kaiketi.