Ajatuksia ajatuksista

Itselläni on kovat toiveet päästä keväällä töihin. Aikaisintaan huhtikuun alussa. Liityin facessa masennuksen vertaistukiryhmään ja olin siellä ehkä vartin. Kyllä ihmiset ovat huonossa kunnossa! En vaan pystynyt lukemaan niitä juttuja. Ja ikävää oli se, että vaikka sinne pitää mennä omalla kuvalla ja nimellä, niin 90% julkaisuista oli nimettömiä. Minulla olisi ollut vastauksia vaikka mihin. Varsinkin lääkekysymyksiin, mutta en sitten tohtinut vastailla mihinkään. Huomasin että vain yksi fb kaverini oli siellä myös. Ei kukaan muu.

Tässä on kärvistelty kalliin pörssisähkön kanssa. Tukehdun pölyyn ja hukun paskaan. Nyt laitoin pyykkikoneen päälle ja aion myös imuroida. Vaikka kallista onkin, niin ei kuitenkaan niin kallista. Emme valinneet tänä syksynä kiinteää sopimusta, sillä viime vuonna maksoimme liikaa kiinteästä sopparista, sillä sähkö oli silloin edullisempaa. Nyt kärvistellään nämä ajat ja kesällä taas nautitaan. 

Eilen kävin pitkästä aikaa lenkillä ja tänään olisi tarkoitus mennä myös.

Voi hyvin. Ajatus ei kuljekaan vaikka luulin sen kulkevan. 

Sieni

 Huomenta!

Tänään korteista nousi

SIENI

 

Kierrätys - ongelmien ratkaisu

***

Tänään päivä alkoikin jo tunti tai puolitoista sitten. Heräsin ikävästi taas veskiin ja sen jälkeen uni ei enää tullutkaan. Viikko on ollut erittäin huono ja ahdistus huipussaan. Huomenaamulla minulla on lääkäri ja sehän tässä ahdistaakin. Saa nähdä mitä ne keksivät minulle, kun itse en koe olevani vielä mitenkään kunnossa. Voinko vielä jatkaa sairaslomaani vai mitä ihmettä. Nähtäväksi jää. Yritän pitää puoliani. Pomo laittoi eilen viestiä, samoin joku hyvinvointihemmo, mutta en jaksanut vastata kummallekaan. Muutenkaan en ole jaksanut oikein mitään. Joten vali vali vali. 

Ensimmäiseksi kun näin tämän kortin, ajattelin että voisin syödä sen! Siis tuon kärpässienen. Vähän mustaa huumoria. Mutta tottapuhuen kyllä se elämänilo kelpaisi tännekin. Tuntuu että kuukausi sitten oli paljon parempi olo, mutta nyt ei sitten enää olekaan. Johonkin suuntaan tätä elämää pitäisi viedä.

Pohdin tätä. 

Mukavaa päivää! 

Arki alkaa ja ärsytystä

Hei taas!

Varoitus! Nyt tulee lapsellista lätinää.

Aamuäreys

Eilen oli sitten Ritarin ja minun viimeinen yhteinen "lomapäivä." Kaikki parisen viikkoa on mennyt mukavasti, mutta jotenkin eilen aamulla kaikki jotenkin kiteytyi. Kaikki siis ärsytti hänessä. Huomasin itsestäni että olen todellakin aamumöreä jos joku toinenkin on hereillä. Hän nimittäin rikkoi pyhät aamurutiinini. Luen aina kahvin äärellä päivän lehden, mutta sen jälkeen menen mielelläni tietokoneelle. Ja hän taas saatuan kahvin menee pelkästään koneelle. Ja kaksi kun siellä ei voi samaan aikaan olla. Pitkin hampain annoin hänen mennä sinne, sillä tiesin että TÄNÄÄN aamuni olisi vain minun. Join kahvia ja pyöritin peukaloita. Sitten tein muutamaa tylsää ristikkoa.

Mieleeni tuli yhteiset aamut äidin kanssa...muistan miten hänkin jutteli mielellään ja minä en saanut sanaa suustani, mutisin jotakin vain äkäisenä ja voi että miten hänen äänensäkin otti korviin. Ihan niinkuin Ritarin nyt. Ja muistan miten vanha kämppäkaverini sanoi että aina kun heräsin niin mörisin vain että onko kahvia?

No, olen pitänyt itseäni aamuihmisenä ja hyväntuulisena, mutta ehkä en olekaan. Ehkä olen tottunut tähän aamun rauhaan - alone.

TANKKI TYHJÄ

Lähdettiin sitten hyvissä ajoin pakkaseen ja samalla odoteltiin että kaupat aukeavat. Tankki oli taas prkele tyhjä. Pakkohan se oli körötellä lähimpään bensa-asemalle ja siellä minua odotti tankillä venäjää puhuva huppupäinen mies. Huppu koska oli pirun kylmä...Kello ei ollut vielä edes 9.00 aamulla ja minulle tuli erikoinen olo. Hän oli ilmeisesti laittanut rahaa sisään, mutta bensaa ei tullut mistään. Vähän aikaa yritin hänen kanssaan kommunikoida lähinnä englanniksi ja käsin, sillä hän ei puhunut kuin venäjää. Voi luoja! Lopuksi sanoin tomerasti että nou bensa! Sillä ymmärsin että asema oli varmaan pakkasesta sekaisin. Hyppäsin autoon ja menin toiselle asemalle. Sitten Ritari pääsikin jo vauhtiin ja aloitti palatuksensa noista venäläisistä miten ne voivat vaikka ryöstää ja ottaa rahat jne. Kuuntelin hiljaa ja ajoin etiäppäin..toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos..

Mutta siis oli todella vaikea kommunikoida kun ei ollut yhteistä kieltä!

KAUPPA

Tämä alkaa ehkä jo riittämään, mutta kerron vielä kauppareissuistamme. Olen yleensä nopea lähtemään ja mikään ei ärsytä minua enempää kuin toisen odottaminen. Istun jo autossa ja odotan koska HÄN ehtii mukaan. Monta kertaa on tehnyt mieli lähteä ja jättää ukko etsimään kenkiään. Eilen oli tosi kylmä, joten päätin että en kovin aikaisin sinne kylmään mene.

Kaupassa hän on kuin ensimmäistä kertaa elämässään. En tiedä mitä hän etsii ja katsoo mutta jossain vaiheessa minulle menee hermo koska tuntuu siltä että seisoskelen ja ihmettelen hänen vieressään enkä itsekään tiedä miksi. Sitten yleensä lähden hakemaan jotain mitä piti ja sitten taas ODOTAN ja koska en voi sietää odottamista..olisi parempi käydä kaupassakin yksin. Joskus sanon että käy sinä tuolla, minä odotan autossa ja joskus olen sanonut että mä menen jo, tule perässä...

Ehkä tämä nyt riittää, mutta oli pakko purkautua tänne. Eihän tällaista voi muuallekaan kirjoittaa, paitsi kertoa ystävälle. Laitoinkin hänelle viestiä, että tänään on tämmöinen päivä...hän vastasi että joo, hän tietää NE päivät.

ILTA

Illalla olikin sitten jo juhlan tuntua, kun HÄN valmistautui tulevaan työpäiväänsä. Minustakin tuntui että jotain erikoista tapahtuu vaikka tiesin olevani päivän kotona - ilman häntä. Huomaan jotenkin että olen rauhallisempi ja tehokkaampi yksin. Ei tarvitse toista hoputtaa, kehottaa tai kysellä. Toisaalta taas oli ihana siivota joulusiivous yhdessä, se oli nopeampaa.

Otan vielä yhden kortin tähän loppuun.

HEDELMÄ

- Saavutus - Menestys - 

***

Ihanaa maanantaita juuri sinulle! 

Paistaa se päivä risukasaankin! 

 

 

 

Vuoden 2025 koontia

Heippa taas!

Ajattelin tässä koota yhteen viime vuoden tärkeimpiä, tai oikeastaan asioita mitkä puskevat läpi kun selailin kalenteriani.

Vuonna 2025... 

...Olen ollut todella väsynyt. Sisäpäiviä ja nukkumapäiviä on ollut heti vuoden alusta lähtien, ja jäinkin sitten sairaslomalle kesällä ja olin koko loppuvuoden pois töistä.

...Sairastuin keskivaikeaan/ vaikeaan masennukseen joka käytännössä vei sängynpohjalle 

...Painoni nousi noin 5 kiloa 

 ...Mitä uutta ja mistä nautin?

...Äänikirjoja aloin kuunnella ja lukea oikein olan takaa. En ole vuosiin lukenut yhtä paljon kuin nyt. Ajattelinkin että pitäisinkö täällä vaikka kirjalistaa, mutta kun kirjoja on yli 100 niin siinä on kova homma alkaa niitä erittelemään. Toki aikaahan mulla nyt on, ainakin vielä.

...Tein palapelejä

...Neuloin ja virkkasin

...Yritin käydä kävelyillä vaihtelevasti. Joskus enemmän, joskus moneen viikkoon en kävellyt yhtään 

...Kesällä uiminen meressä oli palkitsevaa ja ihanaa

Kiitos vuosi 2025!

Tällä hetkellä elellään vuoden 2026 toista päivää. Eilinen meni masennuksen syövereissä, jotenkin oli todella ikävä olo ja tunsin itseni tosi yksinäiseksi. Tällä hetkellä paino on taivaissa, kirjoitan lukemat ylös ja alan niitä tietoisesti laskemaan alaspäin. 

Olen nukkunut huonosti- herännyt siinä klo 3-4 ja aloitellut päivää, sitten kuitenkin olen ennen aamua ehtinyt nukahtamaan uudelleen. Yölläkin söin leipää ja jugurttia. Nyt pitää katkaista tämä syömisen kierre.

Ainoa ilonaihe EILEN oli se, kun aamulla näin punatulkun lintulaudalla. Iloitsen aina kun näen tämän punaisen linnun. Lisäksi olin huojentunut kun linnut olivat palanneet lintulaudalle tuon rakettien ampumisen jäljiltä. 

Tänään aloitin päivän tekemällä hyvän työn. Ehdotin jollekin tilanomistajalle facebookissa vasikoille nimiä. Nimiä on aina kiva keksiä. Varsinkin vasikoille.

***

Reipasta päivää! 

Ja taas on pyhä!

Huomenta!

Tänään korteista nousi SAUVOJEN 5. TAISTELU

- rajoittaminen, turhat jännitteet, ristiriidat, turha ponnistelu, taistelu tai alistuminen, tukahdutettu energia, omien voimavarojen tiedostaminen-

Tämä kortti kuvastaa yrittämistä, sinnikkyyttä ja tervettä kilpailuhenkeä. Kilpaileminen ei ole suunnattu ketään vastaan vaan se on kuin leikki, josta voi nauttia. Kortti ilmentää myös ryhmässä toimimista ja sitä, miten tärkeää on löytää yhteisiä näkemyksiä ja päämääriä sen sijaan, että voimavaroja tuhlataan turhaan kiistelyyn. Kortti kuvaa luovaa voimaa, joka etsii purkautumiskanavia. Sauvojen 5. symboloi myös kokemusten hankkimista rauhassa, turhia kiirehtimättä.

Etsi sopiva tapa saada sisälläsi oleva patoutunut energia liikeelle. Luova toiminta muodossa tai toisessa on nyt hyvästä. Etsi ystäviä, jotka ymmärtävät sinua, ja joiden kanssa voit olla oma itsesi ja ilmaista myös turhautumisen ja ahdistuksen tunteita. Voi myös purkaa tarmoasi fyysiseen toimintaan. Pääasia on, että saat energiasi liikkeelle. Muista kuitenkin säilyttää leikkisä asenne toiminnassasi.

- Huomaa, että voit itse olla menestyksesi ja täyttymyksesi tiellä. Yritä päästä irti rajallisista käsityksistäsi.
   
"Millaisia ylittämättömiä esteitä näyttää olevan sinun itsesi ja päämääriesi saavuttamisen välillä? Miltä edessäsi oleva velvollisuuksien ja tehtävien suma näyttää juuri nyt?"


"Etene vähitellen, ota kaikki vähän rennommin."

"Annan itselleni mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa."

 

*** 

Tämä vinkki tuli kyllä tarpeeseen, ota vähän rennommin. Tässä on tosiaan pari päivää nyt oltu siipi maassa ja köysi kaulassa - ei vainen - peiton alla ja nyt se uni sitten päättyi tänään klo 1.45. Olen ollut vain todella väsynyt. Lieneekö syynä tuo kova joulun valmistelu ja lyhyet yöunet - en tiedä - mutta tuon joulukyläilyn jälkeen en ole kahteen päivää päässyt sängystä ylös.

 

Kovat tuulet ovat puhaltaneet ja valitettavasti lintulauta on kaatunut. Se pitää ehdottomasti korjata että pienet lintuset saavat taas ruokaa. Meillä on toinenkin lauta käytössä, mutta se on niin pieni että toistakin tarvitaan. Onneksi mitään isompaa ei ole hajonnut ja puutkin tietääkseni pysyneet pystyssä. 

 

Katse tulevaan vuoteen! Uusi vuosi on taas uuden alku, ja sitä otamme kohta ilolla vastaan.

 

*** 

 

Ihanaa päivää!

Ahistaako? Vyötärönympärystä ainakin

Päätin tehdä uuden postauksen tuon tämän päiväisen Tulivuorikortin lisäksi. Oloni on jotenkin todella tylsä. Näin ihan kamalaa untakin mutta ei siitä sen enempää.

Kaikki alkoi siitä, kun menimme tätini luo syömään. Olin jo vähän etukäteen väsyneellä tuulella, koska olisi sitä ruokaa ollut meilläkin, mutta menin nyt, sillä samalla näin serkkuanikin. Ja toisaalta olen tietysti kiitollinen että joku viitsii tuollaista järjestää koska tiedän että joku kerta tuokin loppuu. No siinähän meni sitten koko päivä, illalla vasta tulimme kotiin.

Mutta...sitten päätettiin ottaa valokuvia pöytäseurueesta ja istuin itse valitettavasti melko etualalla...ja olin siis aivan kauhean näköinen. Tiedän kyllä, että olen ylipainoinen mutta kuva vielä konkretisoi kaiken. Sitten sanoin ääneen että oi kamala, miten paksu minä olen. Tätini totesi että no kyllä sä oletkin aika paksu! Ja sitten hiljeni. Tuo lause jäi pyörimään mieleeni loppuillaksi ja yöksikin.

Miksi minusta tuli näin lihava? Miksi näen normaalikokoisia ihmisiä ympärilläni, mutta minä olen se paksu, se paksu joka ei löydä kivoja vaatteita, naama on kuin valaskalalla...miten minusta tuli tällainen? En minä aina ole ollut näin lihava? Katsoin kasvojanikin, niin en meinannyt tunnistaa itseäni. Jotenkin kasvonikin olivat muuttuneet eivätkä silmät säihkyneet kuten ennen. Hyvä että niitä edes näkyi valtavien poskien yllä.

Tämä asia siis pyöri hyrränä mielessäni ja ajattelin kirjoittaa sen tänne. Toisaalta koen turhamaisena valitella painostaan, mutta toisaalta minulla sitä on nyt niin paljon, että olisi välttämätöntä tehdä jotakin. 

Olen minä näitä pysäyttäviä kuvia nähnyt ennenkin, mutta eivät ne ole minua pysäyttäneet. Siksi olen nyt mikä olen. Näin muut näkevät minut. Syvä huokaus. Ja olen aina sanonut että sellaista laihdutuskeinoa ei ole vielä tullut vastaan, mikä toimisi minulle. Voit uskoa että olen kokeillut melkein kaiken.

Otan vielä uuden kortin kaikille ahdistuneille:

KOHTALO

kohtalo, karma, käännekohdat, muutos, elämän kiertokulku

 

Kohtalonpyörä on tarot-pakan kortti numero 10. Se edustaa muutosta, kohtaloa, karmaa sekä elämän merkittäviä käännekohtia. Kortti muistuttaa elämän kiertokulusta. Meillä kaikilla on omat huonot ja hyvät hetkemme, eikä mikään ole ikuista.

Kun nostat tämän kortin, on aika antautua kohtalon vietäväksi. Mitä todennäköisemmin jokin pitkään haaveilemasi asia on viimein toteutumassa! Sinulta vaaditaan kuitenkin kärsivällisyyttä ja luottamusta, sillä asiat tapahtuvat vasta kun aika on kypsä. Ole siis valpas ja odota otollisia tilaisuuksia ja onnekkaita sattumia. Muista kuitenkin, että useimmiten hyvä onni on muutakin kuin pelkkää sattumaa. Saatat törmätä elämäsi tilaisuuteen vaikka kaupan kassajonossa, mutta siitä onnekkaasta sattumasta ei synny mitään, jos et ole valmistautunut siihen ollenkaan etukäteen. Tee siis oma osuutesi, jonka jälkeen voit antautua odottamaan mitä universumi sinulle toimittaa.

Jos olet ihminen joka nauttii kontrollin tunteesta, kortti voi olla vähän tuskastuttava kortti. Sinun tulee oppia luottamaan ja antautumaan elämän vietäväksi. Jos kärsimättömyys ottaa vallan ja haluat ehdottomasti lisätietoja tulevasta, voit pyytää universumia näyttämään erilaisia merkkejä kun olet oikealla tiellä. Voit itse määrittää mitä nuo merkit ovat – minulle perhoset ovat kivoja tervehdyksiä jostain korkeammalta taholta. Sinun merkkisi voi olla vaikka jokin eläin, numero tai sana. Kun alat törmäämään omaan merkkiisi sattumalta mitä oudoimmissa tilanteissa, tiedät olevasi oikeilla jäljillä.

Jotta saat kaiken hyödyn irti kortin tuomasta energiasta, keskity nostamaan omaa värähtelyäsi korkeammalle tasolle. Värähtelyn nostattaminen (raising vibration) kuulostaa suomeksi melko villiltä termiltä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa elämän positiivisiin asioihin keskittymistä. Millaisia viboja levität ympärillesi? Harva ihminenkään tykkää jatkuvasti valittavista ja kärttyisistä tyypeistä, joten turha kuvitella että universumi suosisi murjottajaa. Vaihda siis optimistisempaan elämänasenteeseen, mene elämässä eteenpäin ja luota, että hyvät asiat löytävät sinut.

***

Tähän ei ole mitään lisättävää. 

 

Joulupäivän aamu

Huomenta!

Tänään korteista nousi KÄVELYKEPPI

Tuki - kannustus

***

Ensimmäisenä tulee mieleen että kohta varmaan tarvitsen keppiä kaiken tämän herkuttelun jälkeen. Että pysyy pystyssä. No ei ehkä sentään.

Jouluaatto tuli ja meni. Mukavan piristävää tehdä joulua, vaikka jouluaatossa ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan mitään erikoista. Tämä tarkoitti siis sitä että vaikka väsytti, jokin ihme voima vei minut ylös ja touhuamaan.

Aamulla huomasin että eräs lääkkeeni oli loppu, vaikka luulin jo hakeneeni sen. No äkkiä apteekkiin ja samalla kävin kaupassa ostamassa lisää leikkokukkia. Punaista ja valkoista. Sitten paistoin laatikoita, kermaperunat ja tein kananmunanpuolikkaat sekä parsakaalipyreen ja loppujen lopuksi iltapäivällä söimme sitten jouluaterian, mitä pitikin sitten sulatella monta tuntia.

Lopuksi kävimme haudoilla, joka on jokavuotinen perinne.

Lopuksi vielä vähän huikopalaa ja sitten petiin.

Tänään menemme perinteisesti syömään tätini luokse, joten tavoitteena on käydä kävelyllä sitä ennen. Huh huh. Raskasta tämä jouluruokailu.

Jouluaattona emme:

-avanneet lahjoja koska sovimme Ritarin kanssa että emme osta tänäkään vuonna mitään toisillemme. 

- käyneet joulusaunassa, koska en jaksanut enää illalla käydä. Sovimme että menemme tänään

- vaihtanut puhtaita lakanoita koska en jaksanut illalla enää vaihtaa. Sovimme että vaihdamme tänään

Jotenkin helpottavaa se, että voi tehdä mikä parhaiten sopii. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä joulua eikä toisaalta tarvitse kaikkea tehdä mitä on aina tehty!

***

Rauhallista joulun jatkoa! 

 

Perjantaina aina

Huomenta!

Tänään meille tuli MIEKKOJEN 7. TURHAUTUMINEN



-lannistuminen, epätoivo, epävakaisuus, olemassaolon pelko, negatiiviset odotukset-

Nämä kirjaimellisesti tuhoavat ajatukset on otettava vakavasti. Todellisuus on jotakuinkin erilainen kuin sinun nykyinen käsityksesi siitä. Pian voit jo nauraa epäilyksillesi.

Peloillasi ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa! Herää jo näkemään, mitä todella tapahtuu.
Millä elämäsi alueilla kutistat itsesi rajoittuneiden käsitysten vuoksi? Millaisia rajoittuneet uskomuksesi ovat?

Minulla on kaikki mitä tarvitsen saavuttaakseni sen, mitä kaikkein eniten kaipaan.

***

No onpa jotenkin arvoituksellinen kortti. 

Sitten kuulumisiin. Olen tässä pari päivää ollut pirteänä ja ihan hyväntuulisenakin. Vihdoin alkaa olla olo, että odotan oikeasti joulua. Jouluvalotkin sain ikkunaan ja pari laatikkoa tehty pakkaseen. Maljojen Ritarilla alkaa pieni joululoma, joten sekin tuo tietysti juhlan tuntua aamuun. On mukavaa laittaa yhdessä kotia kuntoon joulua varten.

Huomasin muuten että kaikken raskain osuus joulun valmisteluissa taitaa olla tuo kaupassa käyminen. Eilen kävin x3 ja lopuksi lähikaupassa oli parhaimmat antimet. Lähdin ensin kauemmas Prismaan, niin siellä oli ihan kaamea ralli kärryjen kanssa kun tädit menivät kilpaa hyllyjen välissä. Kinkkutarjontakin oli vähän niin ja näin.

Sitten menin toiseen lähikauppaani ja sielläkin oli muutama hassu kinkku esillä. Maksaa sain sentään tuoreena suoraan rasiaan.

Loppujen lopuksi menin sitten lähikauppaan, sinne minne en aina kehtaisi edes mennä kun tuntuu että kuulun jo kalustoon...niin sieltä löytyi Ritarille pienehkö kinkku ja lohifilettä. No, ostokset jatkuvat tänään taas...Plaah! Pitänee mennä joko erittäin aikaisin aamulla tai sitten todella myöhään illalla?

Lisäksi saimme kutsun joulupäivällisille. Se on jokavuotinen perinne, mukavaa ja pitää osallistua niin kauan kuin niitä järjestetään.

***

 
Ihanaa päivää!

Tiistain tuumailut; kirjoja ja jouluruokaa

Varhaista huomenta!

Tänään korteista nousi MAAPALLO

 RAUHA- MAADOITTAMINEN

***

Olin eilen aikeissa kertoa kuulumisiani, mutta juttua ei riittänyt kahta lausetta enempää. Sen sijaan nukuin ja nuokuin koko päivän. Ei jaksanut edes kättä nostaa. Niinpä luin yhden kirjan loppuun ja toisen kokonaan. Tämänkin tein päivällä osissa, sillä piti levätä välillä.

Ensimmäinen kirjani oli tämä:

 

Ja toinen jonka luinkin yhdessä illalla oli tämä:

Kaksi varsin erilaista kirjaa, molemmat olivat ihan hyviä.

Eddie Jaku selvisi holokaustista ja hän kertoo elämästään moniulotteisesti ja puhuttelee lukijaa ystävänä. Se on minusta kiva ajatus. Ystävä. 

Nyt sitten heräsin kahden aikoihin ärsyttävän väsyneenä mutta silti pirteänä. Lehtikään ei ole vielä tullut. Keitin kaakaota ja katselin palapeliä - ei jaksa keskittyä. Keittiö kaipaisi siivoajaa, mutta en viitsi alkaa kolistelemaan koska Ritari nukkuu. Toki ei hän välttämättä heräisi, mutta silti. Niinpä tulin tänne jorisemaan. Sillä eihän se ole ihme että unta ei riitä, eilisestä johtuen.

Katsoin almanakasta että viikon päästä on jo jouluaaton aatto. Aika menee kuin siivillä - varsinkin kun nukkuu päivät - mutta meidän pieni kahden hengen joulunvietto on aika simppeliä. Suurisuuntaisista suunnitelmista on tultu aika yksinkertaiseen kaavaan. Stressaavin ja ikävin osuus on siivoaminen. Koristelut ja ruoanlaitot on ihan jees. Lisäksi ostin pari vuotta sitten muovikuusen, koska kyllästyin siivoamaan vettä ja neulasia, mutta nyt taas vähän mietittiin, josko ostettaisiinkin joku pienempi aito kuusi. Meillä kun on aina ollut suurin mikä huoneeseen mahtuu - myös tuo muovinen.

Listaanpa tähän muutamia jouluruokia, joita meillä aina on

• kananmunanpuolikkaat katkaravuilla
• katkarapukimara (ostettuna)
• graavilohi
• rosolli (ostettuna)
• sienisalaatti 
• porkkanalaatikko (ostettuna)
• lanttulaatikko
• perunalaatikko
• maksalaatikko
• kinkku, välillä myös savukalkkunaa
• saaristolaisleipää/ joululimppua
• kotikaljaa
• savulohitorttuja

Ja kuten arvata saattaa, en ole vielä esivalmistellut mitään. Toki olen jo päiviä pohtinut, että voisin tehdä pakkaseen vähän laatikoita, mutta siinäkin kannattaisi olla joku järkevä määrä, sillä en halua sitä lapsuusaikojeni pakkosyöttöä, kun jouluruokia syötiin toista viikkoa koska sitä on. Suattaapi olla että ostan valmiinakin, vaikka yleensä aina olen tehnyt itse. Itse en ole lihan perään, mutta ritari kaivannee kinkkua; hän taas ei piittaa rosollista jota itselleni ostan vähän. Joka vuosi kokeilen jotain uutta, jälkiruokaa tai jotain kasvisjuttua. No olkoon tämä nyt tässä, tämä ruokakertomus, mukavasti sain samalla vähän listaa siitä, mitä pitänee hankkia tai ostaa.  

*** 

Ihanaa päivää! 

 

Alkuviikon ajatuksia

Heippa taas!

Tämän päivän aktiviteettikortti sopii ainakin minulle kuin nenä päähän. Olen ollut todellakin unelias päivät pitkät ja viimeksi perjantaina olen käynyt ulkona kävelemässä. En meinannut katsoa itsenäisyyspäivän juhliakaan, mutta katsoin sitten kättelyn (ilmeisesti puutteellisena) tallenteelta ja ehkä katson vielä uudelleen Yle Areenasta jos oikein tylsäksi menee. Mutta hei, viime viikolla olen kävellyt 12 kilometriä! Olen siitä ylpeä sillä tavoitteeni on 7km. 1km/päivä.

Suihkuunmeno ei tule luonnostaan enkä voi kuin ihmetellä Maljojen Ritaria joka joka aamu herättyään käy suihkussa. En minä jaksa! Siispä kökötän kotona tukka pystyssä enkä kehtaa mennä minnekään. 

Musiikkia olen kuunnellut paljonkin nuoruudessani (kukapa ei olisi?) mutta nykyään sekin on jäänyt. Kalliit stereoni (onko niitä enää kellään?) on pakattu kaappiin enkä ole niitä ikuisuuksiin käyttänyt. Eikä sellaisia kaappeja kukaan halua enää kotiinsa pölyttymään. En jaksa kuunnella musiikkia kuin joskus. Korvani pitävät hiljaisuudesta. Esimerkiksi mökkiaikoina en voinut sietää sitä jumputusta, jota jotkut vieraani halusivat välttämättä kuunnella. Minusta luonnonäänet ovat parhaita.

Mutta keho kaipaa toimintaa. Olen nyt lataamassa puhelintani sekä kuulokkeitani sillä tarkoitus olisi lähteä taapertamaan tuonne pimeyteen. Ei se ole kuin lähteä. Ei muuta kuin tekemään.

Mielenterveyskävelyä sun muuta

Oli taas ihan pakko tulla kertomaan, koska eilinen mielenterveyskävely oli oikea Via Dolorosa, 5 km pelkkää itkua. Suosittelen, ei ole pakko lukea. 

Epätoivo iski oikein kunnolla. Kuuntelin samalla äänikirjaa Viisaasta Mielestä. Olisin ladannut jonkin rauhoittavan kävelymeditaation, mutta ne maksoivat...Yritin imeä itseeni metsän lohduttavaa energiaa, kokeilla tietoista läsnäoloa, tuntea tuulen ihollani ja antaa itkun tulla. Huomasin että vaikka kehoni oli ns. stressitilassa, elimistöni taas oikein kaipasi tuota kävelyä, ylämäkiä ja alamäkiä niinkuin elämäkin on.

Vastaani tuli iloinen nainen jolla oli kaksi koiraa. Sekin sai minut purskahtamaan itkuun, koska a) hän oli iloinen b) hänellä oli kaksi koiraa jotka selvästi toivat iloa elämään. Se sai minut edelleen tuntemaan ettei minulla ole mitään, vaikka onhan minulla. Ihmisen mieli on ovela asia. Ja tietysti kaipaus edesmennyttä koiraani kohtaan, vaikka senkin kuolemasta on jo monen monta vuotta. <3

Lopulta ajattelin ottaa teille pari valokuvaa, jotka toivat vähän lohtua ja pysähtymistä nykyhetkeen.

Ensimmäisenä näin tämän valkoisen höyhenen ja minusta se oli viesti, että en ole yksin. Se toi lohtua. 

Sitten kuvasin tätä harmaata maisemaa. Maisema on yhtä harmaa kuin mieleni.

Lopulta kuvaus toivosta. Tulevia männynkäpyjä. Katse tulevaan!

 

Kävelyn jälkeen kävin suihkussa ja lepäilin/ nukuin loppupäivän. Oli raskas reissu.

Tänään aion mennä kävelylle uudestaan. Näenkö samat maisemat? Tunnenko samat tunteet? Se nää nähtäväksi.

Keskiviikon kirjeitä

Heipparallaa!

Ajattelin taas tulla kertomaan teille vähäsen kuulumisia. Olen nimittäin lukennut tänään loppuun erittäin hyvän kirjan Sodan sisaret. En malttanut edes sängystä nousta, sillä tämä oli luettava loppuun. Minulla jäi kirja edellispäivänä kesken, kun ns. tunnit loppuivat ja odottelin sitten eilisen ja TÄNÄÄN klo 00.00 alkoi uusi kausi ja sain kirjan luettua loppuun. Oli kyllä positiivinen yllätys. Tässä oli ihmissuhteita, Vietnamin sotaa ja siitä selviytymistä sekä romantiikkaa. 

Tätä ennen luin mielenkiintoisen psykologisen kirjan Auschwitzin tanssija. Jostain syystä luen aina tasaisin väliajoin jotain Auschwitzista, ja nyt oli tämän kirjan vuoro:

 

 

Siinähän nämä päivät ovat menneet. Lukiessa, mutta tänään olisi tarkoitus käydä jopa ulkona. Ilma on harmaa ja pimeä, mutta onneksi ei sada.

 

Lähetän joulukortteja joka vuosi. Kyllä, kuulun siihen vanhaan koulukuntaan joka lukee lehdet lehtinä ja lähettää kortit kortteina. ( Mutta kirjat luen tai kuuntelen kännykästä.) Toki määrä on vähentynyt roimasti, mutta aina löytyy muutama vakioystävä, jolle kortti pitää lähettää. Nyt kun en ole työelämässä ovat nämä työkaverit nyt poissa laskuista, toki yhdelle kaverilleni lähetän kotiin. Siitä tulikin mieleeni, että postimerkit pitänee ostaa ettei jää taas viime tinkaan.

 

Lääkäriaikanikin peruuntui tältä viikolta, minusta riippumattomista syistä. Otin seuraavan ajan vasta ensivuoden puolelle, tuntuu siltä että en olisi edes "tarvinnut" aikaa nyt, joten olin kiitollinen että se peruuntui. Vaikka olisinhan minä sinne mennyt, ei siinä mitään.

 

Maljojen Ritarilla on miesflunssa ja hän tekee kuolemaa toista päivää peiton alla. 

 

Voi, minulle tulee ihan olo, kuin kirjoittaisin ala- asteella kuulumisia jollekin kaverilleni, ihan kirjeenä. Vaikka vanhaan koulukuntaan kuulunkin, kirjekavereita ei enää ole. Kirjoittelin kuitenkin ihan aikuisenakin vielä yhden kaverin kanssa, mutta sitten sekin jäi. Nykyään olen hänen kaveri facebookissa, enkä tiedä hänen elämästään mitään. 

 

Toivoo: Der Seidenspinner 

 

Aamupäivän aatokset

Hei taas kulmakunta!

Kirjoitan tässä nyt IHAN tajunnanvirtaa, sillä päässäni ei oikeastaan liiku mitään muuta kuin että pitää meikata ja lähteä optikolle, sillä näköni on selvästi huonontunut. Näen kyllä, mutta vähän huonommin. Ajattelin että nyt olisi hyvä hetki tarkastuttaa näkö. Meikata pitää siksi, koska todennäköisesti kokeilen uusia laseja ja silloin on pakko olla jotain naamassa. Olen kyllä skeptinen hyvien lasien löytämisen suhteen, sillä kasvoni ovat sen verran haastavat että nättejä laseja ei varmaankaan löydy. Heh.

Joissain oppaissa sanotaan että joka aamu olisi hyvä kirjoittaa 10 minuttia mitä mieleen pälkähtää, mutta käsin kirjoittaminen ei tunnu mielekkäältä enää. Sitä on niin tottunut tähän koneen tehokkaaseen kirjoittamiseen eikä käsikään väsy.

Viime yönä valvoin. En tiedä mikä minulla oli, mutta kello taisi olla puoli neljä, kun nukahdin. Nousin 100 kertaa sängystä ylös, tein palapeliä, haahuuilin, tein ristikkoa, luin, kävin vessassa, haukottelin mutta siltikään uni ei meinannut tulla. Sitten kuuntelin Maljojen Ritarin kuorsausta, mutta se ei ole valvomiseni syy. Sen sijaan kehoni tuntui olevan sellainen pisteliäs ja hieroin milloin pohjetta ja milloin käsivartta. Levoton olo. Levottomat jalat minulta on "tutkittu" eikä niitä ole. Enkä myöskään syönyt kukkurallista hiilareita nukkumaan mentäessä, ne kun voivat myös tehdä outoja tuntemuksia. 

Tunne on niin veemäinen, että on pakko nousta sängystä ylös ja kävellä. No, minä räpsyttelin valoja ees taas ja kissani ei ymmärtänyt ilmeisesti ollenkaan että nyt ei ole aamu sillä hän naukui koko sen ajan kun olin keittiössä, että ulos pitäisi päästä. Sitten otin monitoimilääkkeen, kun en muutakaan keksinyt, nimittäin puolikkaan Burana 800mg. Enoni vaimo sanoi aina yövuoron jälkeen ottavansa buranan niin nukkuu hyvät unet. Lieneekö tuo auttanut, sillä tosiaan sain unen päästä kiinni. 

Lääkärini sanoi että unta ei saa suorittaa, enkä minä suorittanut, sillä kun ei ole töitä niin ei ole mitään väliä mihin aikaan menen nukkumaan, koska se ei ole päivästäni pois. Kun ei tarvitse mennä töihin nyt. Mutta koska olen viime kuukauden mennyt nukkumaan jo 21-22 aikaan on tämä tunne nyt jotain ihan erilaista. Niin se elämä pyörii nukkumisen ja hereilläolon väliä.

Nostanpa tähän vielä yhden henkieläinkortin päivän energiaa vahvistamaan! 

Harmaakarhu 

Olet tuhoutumaton.

Kunnioitan intuitiotani ja menen sinne minne se johtaa.

Rakkaus ja lempeys ovat todellinen vahvuuteni.

En koskaan anna periksi.

Onnistun!

***

Tähän onkin hyvä lopettaa nämä aatokset.

Voi hyvin. 

 

Viikko alkaa taas

 Huomenta!

Tänään korteista nousi

MERIKILPIKONNA- SUOJAUTUMINEN

 

Olet mestari löytämään elämän virtauksen. 

Ole sopusoinnussa rytmin kanssa, niin polkusi avautuu. 

Ole sinnikäs, niin onnistut.

Sinulla on kaikki mitä tarvitset ollaksesi suojattu ja onnellinen.

***

TAAS on uusi viikko aluillaan ja oloni on toiveikas ja hyvä. Kortista 

tulee mieleeni ensimmäiseksi kilpikonnan kilpi, jonka olen kasvattanut

suojakseni. 

Viikonloppu meni, varsinkin eilinen, pelastusarmeijalle, mutta kuten

ollaan ennenkin todettu, näitäkin päiviä tarvitaan.

Kuuntelin Anthony Hopkinsin elämänkerran, ja se olikin ihan mielen-

kiintoinen. Siitä innostuneena katsoin Uhrilampaat, jonka toki muistan

melkein ulkoa, mutta se oli kiva katsoa heti kirjan jälkeen.

Minua yllätti näyttelijän äreä luonne, minkä hän toi avoimesti esiin

ja toisaalta hän toisti usein walesilaisten elämäntapaa - eteenpäin mennään

vaikka mikä olisi. Myös asbergerin piirteitään hän avoimesti kuvasi sekä

rakkautensa kissoihin. Siinä ne tärkeimmät, mitä jäi mieleen.

Isä elokuva olisi myös kiva katsoa, sitä ei löytynyt

mistään suoratoistopalvelusta, senkin olen nähnyt kerran, mutta uusinta ei

olisi pahitteeksi.

***

Upeaa alkuviikkoa sinulle! 

 

21.11 ja perrrjantai

 Huomenta!

Tänään korteista nousi 

PAHOLAINEN 

houkutus, pakkomielteet, riippuvuus, seksuaalisuus

Kortti edustaa kaikkia niitä asioita, jotka uhmaavat vapauttasi. Kun nostat tämän kortin, kohdista huomiosi pakkomielteisiisi ja pimeään puoleesi. Mikä estää sinua elämästä unelmiesi elämää? Hyvin usein nämä estot tulevat syvältä sisimmästäsi. Esimerkiksi häpeä, syyllisyyden tunteet ja itseinho voivat rajoittaa sinua. Myös erilaiset riippuvuudet ja pakkomielteet voivat olla suuressa roolissa. Kortti voi saada sinut tuntemaan, ettet voi näille asioille mitään. Todellisuudessa valta on sinulla.

Jos sinulla on paheita joista haluaisit päästä eroon, tässä sinulle ajatusleikki. Entä jos se onkin paholainen, joka kuiskuttelee korvaasi ja käskee sinun tehdä näitä asioita? Kyllä, olen järjissäni ja mitään paholaista ei ole oikeasti olemassa. Mutta entäpä jos jatkossa kuvittelisit asian olevan niin? Jos kyseessä ei ole enää oma mielihalusi vaan oudon vuohi-ihmisen yritys saada sinut voimaan pahoin, niin eikö olisi helpompi pistää vastaan ja kieltäytyä? Tämä voi kuulostaa todella koomiselta, mutta minua tämä ajatusleikki on auttanut! Aina kun päähäni pulpahtaa jokin ajatus joka ei ole minulle hyväksi, totean vain tyynesti, että fuck off Baphomet.

Toisinaan rajoitteet ovat ulkoisia tekijöitä. Voit tuntea olevasi loukussa jossain tilanteessa tai ihmissuhteessa, tai menneisyyden haamut vaivaavat sinua edelleen. Jos sinulla on jotain selvittämättömiä ihmissuhdesotkuja tai mitä tahansa vaikeita asioita, nyt olisi hyvä hetki selvittää ne. The Devil on viimeinen haasteesi ennen valaistumista – kun käsittelet asiat jotka tämä kortti nostaa pintaan, voit viimein siirtyä elämässäsi seuraavalle tasolle. Muutos ei tietenkään tapahdu yhdessä yössä, mutta jostain täytyy aloittaa.

Tämä kortti näyttää melko uhkaavalta ja voi saada sinut ajattelemaan ties kuinka pelottavia skenaarioita. Ei kuitenkaan ole syytä panikoida, sillä paholainen voi viitata myös melko harmittomiin houkutuksiin. Joskus voi myös olla ihan okei juoda pari liikaa, valvoa pitkälle aamuun ja päätyä tekemään syntiä vieraan ihmisen kanssa. Satunnaisesta darrasta ja morkkiksesta selviää kyllä. Paholainen edustaa myös huumoria ja kykyä nauraa itselleen, joten pidä hauskaa!

***

Paholainen taisi riivata minua koko yön, sillä nukuin melko huonosti ja pää on ihan pökkyrällä. Jos alkuviikko olikin toimintaa täynnä, eilinen olikin sitten pelkkää hohhottelua. Ne puutarhajututkin jäivät tuonne lumisateen alle ja nyt odotan että tulee sulaa niin saan ne saunaan kuivumaan ja siitä edelleen varastoon.

Tässä soberlifen syövereissä muistelen että juuri perjantai oli SE paikka, jolloin teki mieli vähän jotain naista väkevämpää. Ajatuksena oli että sen on ansainnut raskaan viikon jälkeen jne. Ja nyt tosiaan kun miedot juotavat ovat menneen talven lumia, sellaista samanlaista oloa ei enää ole. Toki välillä tulee sellainen olo että mitä jos? Mutta sitten kun kuuntelen kehoani, totean että ei oikeastaan tee mieli, on vain tylsää, tai on nälkä tms.

Sen sijaan olen tainnut jäädä sokerikoukkuun. Ja koska olen pilleristi, niin suunnittelen nyt ostavani kromia, joka vie makeanhimoa pois. Joka päivä tekee mieli jotain hyvää, jossain kohtaa, ja vaikka mulla ei vielä ole ongelmia verensokerin kanssa niin kohta varmasti on. Perso makeaan kulkee geeneissä. Mulle se on myös opittu tapa lapsuudesta saakka. Ja nyt olisikin helppo opettaa itseäni, että kuuntele kehoasi, mitä sinä oikeasti kaipaat? SOKERIA! Sanon minä. Vai dramaattisesti RAKKAUTTA? Tunnesyöjänä ajattelen että tämä pieni makean napostelu tuo jotain mielihyvää, turvaa ja palkintoa siitä, että olen ylipäätään olemassa.

Tällä hetkellä olen addiktoitunut Boynty- patukoihin sillä rakastan kookosta. Nyt niitä sai K- kaupasta kolomella eurolla kolome. Yksi kevät söin minttujäätelöä monen monta rasiaa. Jouluisin parasta oli Maraboun pähkinäsuklaa. Joskus Pirkan Tiramisujäätelö oli in.

Maljojen Ritari on tässä ihan erilainen kuin minä. Hän ei välitä makeasta eikä voi ymmärtää miksi minä välitän. Tämän takia en leivo koskaan, sillä saisin yksi syödä kaikki pullat ja kaakut, muffinssit ja mokkapalat. Sen verran itsesuojeluvaistoa minulla on, että tuohon en lähde.

Aamupäivällä on menoa, joten mielenterveyssuihku pitänee suorittaa.

***

Lupsakkaa päivää! 

 

Viikko alkaa taas

 Huomenta!

Tänään korteista nousee LANTTIEN 5.

 

- Avunhuuto
- pelkoa käytännön asioita kohtaan
- se tunne, kun vajoaa alas mielen syövereihin ja on ihan loppu
- keskinäistä tukea vaikeina aikoina

*** 

Täällä sitä taas ollaan, maanantaiaamuna. Saattaa olla, että juttuni pyörivät samaa kehää, mutta elämä on tällä hetkellä melko yksinkertaista. Herään, päivä kuluu ja menen nukkumaan. "Aina sitä samaa," kuten muumeissa sanotaan. Edelleenkään en voi olla ihmettelemättä, miten päivät voivat olla erilaisia. Tämän päivän kortti oli kuin suoraan lauantaistani, sillä olin todellakin mielensyövereissä peiton alla. 

Eilen taas mielialani oli kuin hurmoksessa. Ehkä se meni jo levottomuuden puolelle, mene ja tiedä. Siitä tulikin ajatus, että voisiko olla kaksisuuntaista, mutta toistaiseksi sitä ei ole kyllä minulla todettu. Värjäsin hiukset. Tulin siihen tulokseen, että kun työhön paluuni kestää, voisin hyvin värjätä hiukset jo nyt. Alun alkaen ajatukseni oli että värjään vasta sitten kun palaan töihin, mutta en jaksa odottaa. Väriä elämään.

Sitten juttelin puhelimessa kaikkien kolmen kaverini kanssa, tein pitkähkön kävelylenkin, tein palapaistia ruoaksi, välillä tein palapeliä ja välillä kudoin sukkaa. Lääkärin mukaan toipumisessa päivät ovat erilaisia, on hyvä ja huonompia päiviä. Olen oppinut olemaan itselleni armollinen; jos on huono päivä en ota siitä syyllisyyttä ja jos on hyvä päivä taon niin kauan kuin rauta on kuumaa.

Mutta asiat alkavat lutviutua. Talvirenkaat on nyt vaihdettu autoon - kiitos Maljojen Ritarin joka järjesti asian. Sain uusittua yhden lääkkeen, joka on roikkunut monta viikkoa. Olen ilmoitellut asioitani sähköpostitse ja tekstiviestein eri tahoille, liittyen sairaslomaani. Perjantaina kun en saanut sitä tehtyä. Sen sijaan ulkohommat ovat vielä pahoin kesken ja nyt tuli jo luntakin maahan. No, ehkä siitä selviää kun alkaa vain tekemään. 

PAKKO taas nostaa tämän hetken lempparipakastani yksi kortti tuon vitosen lisäksi.

MALJOJEN 8 

-luopuminen, jättäminen, irti päästäminen-

Kortti kuvastaa luopumista ja irti päästämistä. Niin kivuliasta kuin se onkin, on tullut aika jättää taakse jotain tuttua ja rakasta.

Kun nostat tämän kortin, tiedät sisimmässäsi että jotain puuttuu. Kaikki on periaatteessa ihan hyvin, muttet enää ole koko sydämelläsi mukana nykyisessä elämäntilanteessasi. Kyseessä voi olla työsi, harrastuksesi, parisuhteesi tai mikä tahansa asia, johon olet emotionaalisesti kiintynyt. Olet käyttänyt tähän paljon aikaa, energiaa ja resursseja, joten luovuttaminen voi tuntua vaikealta. Onko kaikki nämä vuodet menneet aivan hukkaan?

Sitä suuremmalla syyllä sinun täytyy siirtyä elämässäsi eteenpäin. Et voi enää tuhlata aikaasi mihinkään, mikä ei vastaa tarpeisiisi ja tee sinua onnelliseksi. Jos kieltäydyt vaihtamasta maisemaa, et voi koskaan kasvaa täyteen potentiaaliisi. Eikä aikasi ole mennyt hukkaan – olet saanut arvokasta kokemusta, joka auttaa sinua tulevilla matkoillasi. Tulet vielä löytämään kutsumuksesi, mutta se ei ole täällä. On aika lähteä.

Vaikka tietäisit uuden suuntasi olevan oikea, se ei tee lähtemisestä yhtään helpompaa. Et jätä taaksesi vain menneisyyttäsi, vaan myös aiemmin haaveilemasi tulevaisuuden. Kortti pitääkin sisällään paljon surua ja melankoliaa. Tulet kuitenkin löytämään puuttuvan maljasi.

***

Sopuisaa ja lohduttavaa maanantaita!