Arki alkaa ja ärsytystä

Hei taas!

Varoitus! Nyt tulee lapsellista lätinää.

Aamuäreys

Eilen oli sitten Ritarin ja minun viimeinen yhteinen "lomapäivä." Kaikki parisen viikkoa on mennyt mukavasti, mutta jotenkin eilen aamulla kaikki jotenkin kiteytyi. Kaikki siis ärsytti hänessä. Huomasin itsestäni että olen todellakin aamumöreä jos joku toinenkin on hereillä. Hän nimittäin rikkoi pyhät aamurutiinini. Luen aina kahvin äärellä päivän lehden, mutta sen jälkeen menen mielelläni tietokoneelle. Ja hän taas saatuan kahvin menee pelkästään koneelle. Ja kaksi kun siellä ei voi samaan aikaan olla. Pitkin hampain annoin hänen mennä sinne, sillä tiesin että TÄNÄÄN aamuni olisi vain minun. Join kahvia ja pyöritin peukaloita. Sitten tein muutamaa tylsää ristikkoa.

Mieleeni tuli yhteiset aamut äidin kanssa...muistan miten hänkin jutteli mielellään ja minä en saanut sanaa suustani, mutisin jotakin vain äkäisenä ja voi että miten hänen äänensäkin otti korviin. Ihan niinkuin Ritarin nyt. Ja muistan miten vanha kämppäkaverini sanoi että aina kun heräsin niin mörisin vain että onko kahvia?

No, olen pitänyt itseäni aamuihmisenä ja hyväntuulisena, mutta ehkä en olekaan. Ehkä olen tottunut tähän aamun rauhaan - alone.

TANKKI TYHJÄ

Lähdettiin sitten hyvissä ajoin pakkaseen ja samalla odoteltiin että kaupat aukeavat. Tankki oli taas prkele tyhjä. Pakkohan se oli körötellä lähimpään bensa-asemalle ja siellä minua odotti tankillä venäjää puhuva huppupäinen mies. Huppu koska oli pirun kylmä...Kello ei ollut vielä edes 9.00 aamulla ja minulle tuli erikoinen olo. Hän oli ilmeisesti laittanut rahaa sisään, mutta bensaa ei tullut mistään. Vähän aikaa yritin hänen kanssaan kommunikoida lähinnä englanniksi ja käsin, sillä hän ei puhunut kuin venäjää. Voi luoja! Lopuksi sanoin tomerasti että nou bensa! Sillä ymmärsin että asema oli varmaan pakkasesta sekaisin. Hyppäsin autoon ja menin toiselle asemalle. Sitten Ritari pääsikin jo vauhtiin ja aloitti palatuksensa noista venäläisistä miten ne voivat vaikka ryöstää ja ottaa rahat jne. Kuuntelin hiljaa ja ajoin etiäppäin..toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos..

Mutta siis oli todella vaikea kommunikoida kun ei ollut yhteistä kieltä!

KAUPPA

Tämä alkaa ehkä jo riittämään, mutta kerron vielä kauppareissuistamme. Olen yleensä nopea lähtemään ja mikään ei ärsytä minua enempää kuin toisen odottaminen. Istun jo autossa ja odotan koska HÄN ehtii mukaan. Monta kertaa on tehnyt mieli lähteä ja jättää ukko etsimään kenkiään. Eilen oli tosi kylmä, joten päätin että en kovin aikaisin sinne kylmään mene.

Kaupassa hän on kuin ensimmäistä kertaa elämässään. En tiedä mitä hän etsii ja katsoo mutta jossain vaiheessa minulle menee hermo koska tuntuu siltä että seisoskelen ja ihmettelen hänen vieressään enkä itsekään tiedä miksi. Sitten yleensä lähden hakemaan jotain mitä piti ja sitten taas ODOTAN ja koska en voi sietää odottamista..olisi parempi käydä kaupassakin yksin. Joskus sanon että käy sinä tuolla, minä odotan autossa ja joskus olen sanonut että mä menen jo, tule perässä...

Ehkä tämä nyt riittää, mutta oli pakko purkautua tänne. Eihän tällaista voi muuallekaan kirjoittaa, paitsi kertoa ystävälle. Laitoinkin hänelle viestiä, että tänään on tämmöinen päivä...hän vastasi että joo, hän tietää NE päivät.

ILTA

Illalla olikin sitten jo juhlan tuntua, kun HÄN valmistautui tulevaan työpäiväänsä. Minustakin tuntui että jotain erikoista tapahtuu vaikka tiesin olevani päivän kotona - ilman häntä. Huomaan jotenkin että olen rauhallisempi ja tehokkaampi yksin. Ei tarvitse toista hoputtaa, kehottaa tai kysellä. Toisaalta taas oli ihana siivota joulusiivous yhdessä, se oli nopeampaa.

Otan vielä yhden kortin tähän loppuun.

HEDELMÄ

- Saavutus - Menestys - 

***

Ihanaa maanantaita juuri sinulle! 

Paistaa se päivä risukasaankin!