Innostuin Inspiration Blogi ssa olevasta Voimaeläinkirjoituksesta niin paljon, että haluan jakaa teille kaikille oman ristiriitaisen voimaeläimeni.
Olin ehkä vuoden ikäinen, enkä osannut vielä edes kävellä. Äitini jätti minut kotipihalle yksin istuskelemaan ja "leikkimään" hiekalla ja lusikalla ja katseli välillä tuvan ikkunasta miten minulla menee (joo joo ainakin meillä tuo yksin oleminen oli ihan tavallista 1970- luvulla...)
Istuskelin siinä ja katselin ympärilleni. Sitten kuulin rapinaa ja joku otus tuli minua kohti. Käänsin katseeni pois, etten nähnyt sitä ja sitten taas katsoin. Se jäi paikalleen ja meillä oli välimatkaa ehkä reilu metri. En siinä kovin kauaa ollut ja ihmetellyt, enkä tietenkään yhtään ymmärtänyt mikä otus on kyseessä.
Äitini päätti että nyt on leikit leikitty ja haki minut tupaan. - Ai kauheeta täällä on KYYN poikanen äitini huudahti ja nosti minut äkkiä syliinsä. Minulle ei tapahtunut mitään pahaa, mutta uskon että tällä KYYllä oli jokin suurempi rooli, mitä hän halusikaan tulla minulle kertomaan. Olen ajatellut että tämä saattaa olla voimaeläimeni, vaikka pelkään ja inhoan käärmeitä. Ihan oikeasti. Isä tuli sitten ja tappoi kyyn.
Tämän jälkeen olen noin 45 vuotta saanut kuunnella miten meillä ei koskaan ole ollut kyytä pihassa ja minä istuin siellä ja onneksi ei sattunut mitään. Onneksi ei.
Olen kiinalaisessa horoskoopissa käärme. Siinäkin on sulattelemista...fobiani on todellinen.
Mutta kyyssä taitaa piillä jotain voimaannuttavaa minua kohtaan...
