Huomenta!
Tämän päivän teemana on METSÄ
”Kun kuljemme niityn poikki tiheään metsään, kehossamme tapahtuu hienovarainen aistimusten muutos, jota voi olla aluksi vaikea huomata, mutta pian siitä tulee kiistaton. On lähes mahdotonta olla hengittämättä syvempään. Metsä on täynnä happea, jota puut meille antavat avokätisesti, se on luonnollinen vaihto hiilidioksidille, jonka vapautamme joka kerta uloshengityksessä. Lisäksi metsän eläimet osallistuvat tähän vaihtoon, joka on yksi ihmeellisimmistä ja merkittävimmistä kasvien ja eläinten välisistä yhteistyöprojekteista, jotka auttavat toisiaan elämään ja kukoistamaan.”
Hapen ja hiilidioksidin suhde on ollut tasapainossa vuosituhansien ajan, mutta se on muuttunut melko dramaattisesti viime vuosina hiilidioksiditasojen noustessa. Silti on monia osia maailmassa, joissa voimme edelleen nauttia iltapäivän virkistävistä ja elvyttävistä vaikutuksista metsäkävelyn nähtävyyksistä, äänistä ja tuoksuista.
Rukouksen ja toiminnan kautta voimme ilmaista kiitollisuutemme näille puuolennoille niiden tarjoamista monista lahjoista, joista vähiten ne vaikuttavat hengittämämme ilman laatuun. Asiat ovat toisin metsässä kävelyn jälkeen.
Hengityksesi on liian pinnallista. Vaikka se saattaa tuntua luonnolliselta, hengenahdistuksen aiheuttaa epäterveellinen tapa. Kun tiedostamattasi lyhennät hengitystäsi, olipa se sitten tapana tai jonkin tapahtuman tai olosuhteen laukaisema, se aktivoi tiettyjä fysiologisia signaaleja, jotka valmistavat elimistöäsi "taistele tai pakene" -reaktioon. Toinen ehdollinen reaktio koettuun vaaraan on hengityksen pidättäminen. Tämä on selviytymisreaktiosi, vaikka se ei palvelekaan sinua siinä.
Joten… hengitä! Hengitä syvään sisään, huolistasi, murheistasi tai ongelmistasi välittämättä; sitten päästä irti. Seuraavaksi anna itsellesi lupa hengittää hieman syvemmälle ja hitaammin muutaman kerran. Muista, että jokainen sisäänhengitys on lahja ja jokainen uloshengitys on lahja. Metsä on selkeä muistutus siitä, miten tämä toimii.
***
Rauhallista päivää!
