Aamun aatoksia ja menetyksiä

 Ciao!

Täällä taas ollaan tässä villissä maas. Nostin tämän päivän Kotka- kortin kaveriksi vielä tämän Miekkojen kolmosen. Voi että, tämä on aina niin dramaattinen kortti. 

sydänsuru, kärsimys, menetys, torjunta

Kortti kuvastaa sydänsurua, menetystä ja tuskaa. On aika kaivaa nenäliinat esille ja antaa itkun tulla.

Kortin keskiössä on suuri punainen sydän, jonka lävitse on isketty kolme miekkaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on varmasti yksi tunnetuimmista korteista koko tarot-pakassa. Kuva on hyvin melankolinen, eikä taustalla näkyvä harmaa taivas kaatosateineen auta asiaa. Sade on kuitenkin puhdistavaa – se huuhtoo lopulta surun mennessään.

Tämä kortti ilmestyy pakasta silloin, kun sinut on jollain tapaa petetty tai jätetty. Kipu on vielä hyvin tuoretta, se voi tuntua suorastaan musertavalta. Ehkä sinulle on valehdeltu, sinua on puukotettu selkään tai sinut on torjuttu. Miekat symboloivat informaatiota – näin ollen sydämesi lävistää tieto tapahtuneesta, ei niinkään itse teko. Koska kyseessä on kolmoskortti, taustalla voi olla myös kolmiodraama, jolloin kivun aiheuttajana on jokin kolmas osapuoli.

Toisinaan emme voi syyttää sydänsurusta ketään muuta kuin itseämme. Ihmismieli on nimittäin taipuvainen haaveiluun. Kukapa ei olisi joskus rakennellut mielessään pilvilinnoja ja erilaisia skenaarioita, joissa mitään epämukavia tai negatiivisia käänteitä ei tule koskaan esille? Olipa kyseessä sitten kielletty rakkaus tai hataralle pohjalle rakennettu ihmissuhde, kortti palauttaa sinut takaisin maan pinnalle.

Yksittäiset miekat voivat yhdessä kuvastaa myös erilaisten tunteiden kirjoa. On yleistä kokea useampaa kuin yhtä vaikeaa tunnetta samaan aikaan. Tunnistamme helposti surun, kivun tai vihan, mutta mitä niiden tunteiden takana on? Esimerkiksi viha voi olla häpeää valepuvussa, tai ahdistuneisuuden taustalta voi löytyä pelko. Mitä rehellisempi olet omista tunteistasi, sitä todennäköisemmin pääset hoitamaan sydänsurusi todellista syytä. Kun tiedät mihin sinuun sattuu, voit alkaa keskittyä sen alueen hoitamiseen.

Paraneminen on nimittäin tämän kortin toinen puoli, tarinan luonnollinen jatkumo. Vaikka se ei kaiken tämän tuskan keskellä tuntuisikaan siltä, sydänsurusi ei tule olemaan ikuista. Se muuttaa muotoaan, kunnes päivä päivältä sinun on taas helpompaa hengittää. Niin kliseistä kuin se onkin, aika todella parantaa haavat. Älä siis sorru tekemään surusta identiteettiäsi – nämä asiat tapahtuivat sinulle, mutta ne eivät määritä sinua ihmisenä. Elämä jatkuu kyllä.

***

Minulle tulee mieleen lähinnä aloittamani nettiterapia, jossa juuri eilen vastasin kysymykseen että mistä masennukseni saattaa johtua? Että voisin kirjoittaa ylös ikäviä elämänkokemuksia. No niitähän riittää. Haluatko että kerron? Menetyksistä? 

Suurimmat menetykset ovat luonnollisesti ydinperheeni menetykset. Olin 3- vuotias kun isäni jätti minut ja äidin toisen naisen takia. Sitä huvia hänellä ei kauaa kestänyt, mutta en ymmärtänyt koko tilannetta eikä minulle sitä kerrottu. Ikävöin vain isääni ja ihmettelin miksi hän ei ole kotona. Kunnes hän sitten tuli häntä koipien välissä kotiin ja yhdeksän vuoden kuluttua hän kuoli yhtäkkisesti väkivallan uhrina. Tästä on jo 35 vuotta, joten koen että nämä olivat ne ensimmäiset ikävät kokemukset. 

Sitten kuoli isoisä. 

Sitten kuoli rakas koirani Vili. 

Sitten kuoli paras ystäväni Tiina.

Sitten hyvä ystäväni Pekka.

Sitten äiti sairastui syöpään ja kuoli. 

Ja muutama vuosi sitten isoäitini muutti vanhainkotiin kunnes kuoli. 

Tämä kaikki on tapahtunut 35 vuoden kuluessa. Ja joo - tiedän - en ole ainoa joka on menettänyt läheisiä, mutta mielestäni menetyksiä on tullut aika paljon ja toisaalta en ole ehkä sitten selvinnyt niistä niin hyvin kuin olisin voinut. 

Tähän vielä lisätään geneettinen perimä (toinen isoäideistäni oli masentunut) sekä muut ikävät elämänkokemukset kuten isäni alkoholisimi - kotona turvattomuutta sekä hänen riehumisensa sietämistä ja nuorena aikuisena epäterveet ihmissuhteet, missä minua on käytetty taloudellisesti hyväksi ja muutenkin vedätetty, kusetettu ja petetty. Joten...tässä sitä nyt ollaan. Keski- ikäisenä, ylipainoisena, ahdistuneena ihmistenvihaajana."

" Älä siis sorru tekemään surusta identiteettiäsi – nämä asiat tapahtuivat sinulle, mutta ne eivät määritä sinua ihmisenä. Elämä jatkuu kyllä."

Joo kyllä elämä jatkuu. Se on huomattu. Mutta huomaan myös sen, että aina kun paha olo ja ahdistus iskee, kaipaan juurikin noita mainitsemiani henkilöitä. Kaipaan sitä mitä minulla ei enää ole. Muista olla kiitollinen, joku sanoo.

Minulla on Maljojen Ritari - kumppanini - jonka kanssa olemme olleet jo jonkin aikaa. Minulla on kiva koti ja se tuo kaikenlaista mahdollisuutta jahka vain jaksaisin ja olisin kiinnostunut.

Loppujen lopuksi seison vielä kahdella jalalla enkä ole tämän hullummaksi mennyt. Toivoa siis on! Elämä jatkuu kyllä.