Mietin pitkään, kirjoitanko vaiko enkö kirjoita. Olen kävellyt tämän aamun ahdistuksissani huoneesta toiseen. Jotenkin kaikki on tätä samaa. Aina vaan. Joka aamu laitan kahvin päälle, otan vitamiinit ja luen Aamun lehden. Sitten jään paikoilleni, milloin teen mitäkin. Tänään on taas sellainen päivä kun ei huvita mikään - ainakaan vielä, mutta kohta on alettava toimimaan.
Tämä syksy on ollut kaikinpuolin rankka. Painin niin monien ongelmien parissa ja kaipaan elämääni kokonaisvaltaista muutosta. Minulla on pieni tsemppari olemassa ja hän soitti minulle viime viikolla. Se puhelu piristi - mutta sitten huomaan että vaikka se piristi henkisesti, en silti ole kävellyt yhtään lenkillä enkä oikein muuttanut mitään elämässäni. Se pitää ottaa vaan itseään niskasta kiinni ja aloittaa. Entä jos ei ole voimavaroja? kysyn. Sitten vain pitää aloittaa pienin askelin. Jotain kuitenkin.
Eilen illalla makasin sohvalla tuijottaen tyhjyyteen. En avannut telkkaria, en katsonut älypuhelinta. Maljojen Ritari meni lenkille ja pyysi minua mukaan. En mennyt. En jaksanut katsoa häntäkään, sillä olin odottanut hänen seuraansa koko päivän kunnes hän vihdoin alkuillasta antoi jotain elonmerkkejä itsestään. Olen ollut todella yksin. Välillä tuntuu että olemme kaksi ihmistä samassa asunnossa, mutta kummallakin oma elämä ja omat mielihalut ja tarpeet.
Tämä joulu tulee olemaan erilainen. Juuri tänä vuonna tuntuu pahalta, kun on niin yksin. Joo, kyllä minulla on Maljojen Ritari olemassa mutta ei ketään ulkopuolista, jonka voisi kutsua syömään. Ei ketään jonka vuoksi siivota, kokeilla uusia reseptejä, kattaa kauniisti. Viime vuonna isoäitini sentään oli vielä meillä, tällä hetkellä hän on niin muistamaton, että on parempi ettemme sekoita hänen päätään enempää. Muu perheeni on haudattu hautausmaalle. Sinne ei tarvitse tarjoilla mitään.
Olen fyysisesti huonossa kunnossa. Painoa on montakymmentäkiloa liikaa ja se on raskasta kantaa. Hyvä että jaksan istua suorassa. Tämä ei ole normaalia. Miten näin on päässyt käymään? En ymmärrä. Olenko minä niin sairas, että tämäkin tapahtui salakavalasti vuosien saatossa. Vielä 10 vuotta sitten painoin 20 kiloa vähemmän, 9 vuotta sitten painoin 25 kiloa vähemmän. Sitten alkoikin numerot suurenemaan. Okei, okei olen tunnesyöjä. Ehkä minulla on ahmintahäiriö. Toisaalta kun luin ahmimisen oireita, annokseni eivät ole ehkä ihan niin suuria kuin sieltä luin. Jotkut syövät ihan hullusti. Ehkä toivoa on vielä?
Ensi viikonlopun olen messuilla ja reissussa. Sen jälkeen tuleekin jo joulu ja siinä välissä joka helvetin päivä töitä. Viime viikot ovat menneet nukkuessa töiden jälkeen. Voimavarat eivät riitä muuhun. Nyt kun ajattelen jouluun asti ahdistun lisää ja lisää. Ehkäpä nyt en ajattele kuin tätä päivää. Elämä on tässä ja nyt. Eikä se tunnu miltään.
Ilon tai hyvänolon hetkiä?
Eilen luin hauskaa pakinaa, joka pisti hymyilyttämään. Löysin kaupasta ihanaa joulupaperia ja paketoin lahjan kissalleni. Siitä tuli hyvä mieli. Kaunis paketti tärkeälle. Ulkoilmaa on hyvä hengittää kunhan pääsen ulos asti ja nautin kynttilöiden polttelusta lyhdyissä. Laitoin myöhään illalla lyhtyihin kynttilät - ulos siis - ja ne palavat osa vieläkin. Siinä ne sitten taisi olla. Tein lanttulaatikon paistamista vailla valmiiksi ja kirjoitin muutaman joulukortin. En nyt tuntenut erityisesti mitään iloa mutta suoritin, tein. En sentään koko aikaa maannut sohvalla katsoen tyhjyyteen. Niin ja lintujen ruokinta. Lähden tänään taas ruokkimaan lintuja isoäitini talolle. Eilen en jaksanut.
Vielä muutama sana ystävyydestä. Tässä iässä huomaa että ystäviä on todella vähän. Jokaisella on oma perhe ja omat menot ja niinhän sen kuuluu olla. Minulla on nyt ehkä kaksi sellaista ystävää jonka kanssa soittelen viikottain. Olen kiitollinen heistä. Sitten on niitä, joiden luulee olevan ystävä, mutta ei olekaan. Minulle sattui tänä syksynä sellainenkin juttu. Aikuinen, minua 10 vuotta vanhempi ystäväni suuttui minulle enkä tiedä miksi. Nyt hän kiukuttelee itsekseen eikä ole vastannut viesteihini. Lähetin niitä hänelle kolme. Enää en lähetä. Kiukutelkoon itsekseen. Minä en jaksa tapella kenenkään kanssa. Tämäkin asia on vähän minua varjostanut, mutta ei enää.
Nyt kun istuin aamulla kädet ristissä keittiön pöydän äärellä ja rukoilin voimaa tähän päivään, tajusin että tällä surulla ja ahdistuksella tilaan universumilta vain lisää tätä samaa. Yritän kaikin keinoin piristää itseäni, jotta pystyn ajattelemaan kaikesta kiitollisuudella ja siten että mitä olen saanut enkä sitä mitä olen menettänyt.
Jouluna minulla on sentään avomies, enkä ole ihan yksin. Niinkin voisi olla. Olemme ennenkin olleet kahdestaan, mutta siitä on jo aikaa. Ensimmäiset yhteiset joulumme olivat ihania. Isoäitini on ollut tuki ja turva koko elämäni ajan, aina silloin kun olen häntä tarvinnut. Nyt on minun aika olla omilla siivilläni kiittäen häntä kaikesta mitä hän on minulle antanut. Ajattele mitä kaikkea olet saanut älä sitä mitä olet menettänyt. Otan tähän loppuun vielä yhden yksisarviskortin päivääni uskoa ja toivoa luomaan.
YOU ARE GIFTED
"Tämä kortti kertoo että sinä olet erittäin älykäs. Kuten älykkäät
tietokoneet, sinullakin on taito opiskella ja muistaa paljon
materiaalia. Olet erittäin älykäs löytämään asioita, jotka kiinnostavat
sinua. Sinulla on myös luovuuden lahja. Sinä tulet menestymään
viisautesi avulla, samoin taitosi avulla, jonka kanssa etenet erityisiä
linjoja pitkin.
Sinulla on monta eri tapaa opiskella, joten kokemuksesta tiedät, milloin
et tuntenut olevasi älykkäimmilläsi. Siitä syystä hahmota se, miten
aivosi toimivat. Esim. pidätkö kuvista? Jos pidät, niin sinun kannattaa
opetella kuvia katsomassa, siten että hahmota kuvat päässäsi. Vai koetko
tunnelmat ja tunteet tärkeämmäksi? Jos näin on, silloin opit parhaiten
kuuntelemalla tunteikkaita tarinoita tai koskettamalla ja
tunnustelemalla asioita, joita opiskelet.
Jos ihmiset eivät ymmärrä sinua, älä anna sen vaivata sinua. Tärkeintä
on että sinä muistat kuka sinä olet; älykäs, viisas lahjakas ja luova
persoona. Vaikka olet erilainen kuin muut, sinulla on paljon mistä
tarjota. Käytä kykyjäsi ja auta muita. Laita kaikki projektit päätökseen
ja tiedä että sinulla on lahja maailmalle monin eri tavoin näyttää!
***
Kiitos kiitos ja kiitos. Kyllä tämä tästä.
