Kuukausia kului, taisi vuosikin vierähtää ja koko ajan minulla oli sellainen olo, että jotain elämästäni puuttuu. Se oli se ruususormus! Sydämeni suorastaan vuosi verta ja aina silloin, kun ei ollut mitään surtavaa, stressattavaa tai ylimääräistä päänvaivaa, muistin ikävöidä rakasta sormustani...
Kunnes luin Rhonda Byrnen kirjat Salaisuus ja Voima. Siinä kerrottiin vetovoiman laista ja oivalsin, että kun oikein kovin toivon ja tiedän että sormus kuuluu elämääni, se kuuluu minulle, aloin elämään siten että sormus olisi taas tervetullut elämääni. Kiertelin kirpputoreja, selasin huutonettiä, mutta ei, ei SELLAISTA sormusta tuntunut olevan missään :-(
Kunnes...laitoin itse ilmoituksen nettiin. Onnekseni olin rakasta sormustani kuvannut ahkeraan niin häissä kuin hautajaisissa, sillä tottahan se oli minulla sormessa aina kun oli aihetta. Ja eräänä talvisena iltana sain sähköpostia....Pohjanmaalla olisi juuri SELLAINEN sormus! Ihanaa!!! Pienten hintaneuvottelujen jälkeen sain sormuksen itselleni postissa. Sain sen, minkä toivoin. Sain sen, minkä tiesin kuuluvan elämääni. Aina.
Nyt sormus on kunniapaikalla lasivitriinissä ja otan sen käyttöön aina kun on aihetta :-)
SANANEN RUUSUN SYBOLIIKASTA
"Antiikin aikana ruusun symboliikkaa hallitsi myytti Afroditen rakastetun Venuksen kuolemasta. Ensimmäisten punaisten ruusujen kerrotaan kasvaneen Adoniksen verestä. Siksi niistä tuli yli kuoleman rajan kestävän rakkauden sekä jälleensyntymisen vertauskuva. Ruusut ovat kukkia, joille annetaan kuninkaallinen arvo. Ne merkitsevät erityisesti virkistystä, anteliaisuutta ja vaiteliaisuutta.... "
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)