torstai 18. kesäkuuta 2015

Hiiva

Minulla ei ole oikeastaan hiivasta mitään mutta sanottavaa, kuin että se ei sovi minulle. Olen ollut viime aikoina kovin murheellinen, sillä menetimme kauniin vuokramökkimme. Asia on pitkä ja kimurainen, enkä halua sitä alkaa tässä julkisesti enempää ruotimaan. Ainoa asia, mitä kykenen tässä sanomaan on, että olen nyt mökitön. Ahdistaa.

Ahneella on paskainen loppu. Uskon niin.

2 kommenttia:

  1. Lukijanasi näin kommentoin ensimmäistä kertaa, minä taas uskon että kaikella on aina tarkoitus.Ehkä tuo loppu kommenttisi oli mökin omistajalle :)
    Hyvää juhannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Esther. Näin minäkin uskon :-) Kaikella on tarkoituksensa. En ole vain vielä keksinyt, mikä tarkoitus tällä kaikella minulle on. Tuli ihan mieleen se aika elämästäni, kun vuokra-asuntoakin vaihtelin. Kyllä oma on aina oma. Toki en tiedä onko tässä kohtaa järkevää ostaa omaa. Loppukommentti oli tosiaan mökin omistajalle. Hyvää juhannusta myös Sinulle ja ihanaa että rohkenit kommentoida <3 Se tuli tarpeeseen. Täällä blogissakin viime kesä kului aika paljon mökkijuttujen parissa.

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)