Ajatuksia 45- vuotiaan Vanhan Sielun elämästä, joka potee keskivaikeaa masennusta. Vanha Sielu jakaa aamukahvinsa smaragdisilmäisen Maljojen Ritarin kanssa. Kuun valossa kuuluu sateen ropinaa ja sydämen ääniä. Rajatieto, tilkkutyöt, mökkeily (joskus taas), Suomen luonto sekä suloiset karvakorvat sulostuttavat ah niin ihanaa ja Epävakaata Elämää.
maanantai 7. syyskuuta 2015
Kukkakaali
Kukkakaalia löytyy kattilasta. On taas maanantaiaamu ja minulla pitäisi olla eväät töihin. Vaan ei ole. Otin eilen hätäpäissäni kukkakaalipussin pakastimesta ja höyrytin. Arvatkaapa onko vesi kielellä? No EI! :-) Siellä sitä kuitenkin on. Kukkakaali on mielestäni hyvää, kun siitä tekee muussia. Mummoni tapajaa syödä sitä perunasalaatin kanssa. Minulla on vielä vähän vaiheessa tämä eväiden laitto. Ei sitä nyt pelkkää kukkakaaliakaan viitsisi syödä. Äh, on niin hankalaa. Vai onko pakko syödä laitosruokaa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)