Uusi koti, uusi elämä?

Hei lukijat!

Olen muuttanut maalle. Nyt on tilaa, vihreyttä ja uudet naapurit. Naapureista en tiedä vielä mitään erikoista, mutta ah tämä hiljaisuus! Ihan mahtavaa. Lintuja voi seurailla ikkunoista ja innolla odotan mitä kukkapenkeistä nousee kevään korvilla.

Asuin 17 vuotta edellisessä kodissani. Välillä ahdisti vähäsen, välillä vähän enemmän. Eilen kävin vanhassa kodissa viimeisen kerran. Onnellista elämää heille, jotka elämää siellä jatkavat.

Muuttaminen on levotonta. Sinne jäivät päiväunet ja toimettomuus. Aamusta iltaan mentiin ja muutettiin ja siivottiin. Minulla on taas rytmi. Nukun yöt ja herään aikaisin aamulla. Ensi viikolla palaan töihin. Nyt on pidempi matkakin. Se ei haittaa, se on kuitenkin kohtuullinen.

Melkein ensimmäiset asia mitä tein siellä, oli "Mökkikirjani" eli tässä tapauksessa Kotikirjani teko. Ei ollut nettiä vielä asennettu, eikä TV:stä tullut mitään järkevää. Se oli mukavaa puuhaa, kaikin tavoin. Se rentoutti, inspiroi ja kaikkea muuta.

Ensin kuitenkin kaksi sivua, jotka tein vanhassa kodissa. Silloin oli haaveita ja unelmia vielä pää täynnä. Edellisessä postauksessa kerroinkin, että löysin itselleni uuden kirjan edullisesti kirppikseltä. Kirjanen alkaa tästä:

Vihreää värimaailmaa odotin ja odotan. Keijun askelin kevääseen. Paino on sama. Vyötärö sama. Jospa tämä uusi ympäristö inspiroi, hoikentaa ja muista venytellä kuin kissa!

Hyvästi saunavuorot! Tästä lähtien kotoakin löytyy oma sauna, eikä vaan mökiltä. Rakkauden saunaa on lämmitetty jo kaksi kertaa. Tänään uudestaan. Vihtoja teen taatusti ensi kesänä!!! Ja laitan pakkaseenkin.

Tämän tein ensimmäistä kertaa uudessa kodissani, muuttohässäkän keskellä. Viestejä itseltäsi, kuuntele kehoasi. Tavoitteena on uskaltaa elää tässä hetkessä. Tässä hetkessä teen ne valinnat, mitä teen.

Syö ja pysy terveenä lienee jokaisen toive tällä hetkellä täällä Koronan saastuttamassa maailmassa.

Voi hyvin!