Pieni kaitaliina tilkuista

Käväisinpä tässä juhannusvierailulla ja huomasin pöydän päällä itsetehdyn liinan, jonka olen isäntäväelle antanut lahjaksi jokin aikaa sitten.

Jotenkin liina viehätti silmääni ja ajattelin laittaa sen tänne teidänkin iloksi!
 Liinan nimi on "Mustikat- kaitaliina."

Tässä vielä toinen kuva:

Punainen Pioni

Huomenta teille kaikille ja oikein ihanaa juhannusta!

Ihastelin tässä jokunen viikko sitten pihamaaltani keräämiäni pioneja, ja niistä tuli näyttävä kimppu pöydälle!

Pionista sanotaan näin:

Helluntaisruusunakin tunnettu pioni mainitaan lauluissa "ruusu ilman piikkejä."

Kansanomaisessa lääkinnässä on pionilla uskottu olevan monia myönteisiä vaikutuksia. Sen herneenkokoisista siemenistä tehty ketju on pantu amuletiksi imeväisikäisten lasten kaulalle lieventämään hampaiden puhkeamisen kivuliaisuutta. Terälehtien ja juuren on arveltu auttavan astmaan, kukkien epilepsiaan ja kihtiin. Merenkulkijat varustivat mukaansa pioneja torjumaan myskyjen aiheuttamia vaaroja.

Itä-Aasiassa on arvostettu varsinkin valkokukkaista Paeonia suffructicosaa ja niitä on pisetty arvokkuuden ja kunnian vertauskuvana.

TRUE!

Huomenta ystäväiset!

Tänään yksisarviset halusivat osoittaa minulle TRUE- kortin!

True – Totta

Kortti haluaa sinun tietävän, että olet oikeassa siinä, mitä ajattelet omasta tilanteestasi. Tiedät siis jo totuuden, vaikka tieto onkin vielä syvällä sydämessäsi. Ota hetki aikaa ja tunnustele, mitä vartalosi sanoo tilanteestasi. Voit kuulla totuuden myös enkeleiltäsi. Sulje silmäsi, hengitä syvään, kysy kysymyksesi ja kuuntele hiljaa. Kortti kehottaa sinua myös kertomaan totuuden itsellesi ja muille.  Niin kauan kuin puhut, kuten enkelitkin puhuvat eli käytät rakastavia sanoja ja tekoja, on parhainta olla totuudenmukainen.

Magical Unicorns: Pets

Huomenta!

Tänään sain Pets- kortin.
Tuntui kivalta.

Pets – Lemmikit

Rakastat ja ymmärrät eläimiä, ja eläimet rakastavat sinua. Ne tietävät, että ymmärrät heidän eritystä ääntään ja kunnioitat heitä. Kortti välittää kiitoksen eläimiltä, jotka haluavat sinun tietävän kuinka paljon he kunnioittavat sinua. Vietä enemmän aikaa eläinten parissa, sillä ne saavat sinut tuntemaan turvallista ja suloista rakkautta. Eläimet myös saavat sinut leikkimään ja pitämään hauskaa.  

Tosi kuin vesi. Mieleeni tulee kaksi asiaa lemmikkieläimistä. Ensinnäkin olin aamulla ensin todella harmissani, sillä Kamraatilla on toista päivää kestävä ripuli. Se pyysi aamulla ulos ja oli hermostuneen oloinen. Olisi ollut NIIN ihanaa viettää rauhallinen aamu sängyssä venytellen, mutta minkäs teet? Eläimistä pitää pitää huolta, kun ne kontolleen ottaa.

Lähdin siis Kamraatin kanssa ulos ja ihan vesiripulilla taas :-( Pidin koiraa vapaana, sillä se löysi näin paremmat tarpeentekopaikat itselleen. Myös toisia koiria oli aamulenkillä ja olin ylpeä kun Kamraatti totteli minua ja menimme ilman hihnaa kuin mitkäkin ;-) Mietin, pitäisikö sille keittää riisiä vatsan tasapainottamiseksi? Tehokasta leväjauhetta mulla jo onkin... 

Toinen asia on sitten nämä eläinsuojelulliset asiat. Olen pitkään jo miettinyt yleisönosastokirjoituksen tekemistä ES- asioista. Olen eläinsuojelukummi. Asia on hautunut päässäni jo useamman kuukauden ja voipi olla että saan sen ulos lähiaikoina.

Ai niin ja kolmas asia. Kesälomani ensimmäinen virallinen matka tehdään kissaympyröissä...

Aurinkoista tiistaita teille kaikille :-)

Unicorn Meditation

Aurinkoista päivää teille kaikille!
Istahda alas, rentoudu, ja anna yksisarvisten hoitaa sinua <3

Symbolinen Sipuli

Enpä tiedä mistä tämä kaikki oikein tulikaan mieleeni, mutta jokin saa minut kirjoittamaan sipuleista. Sipuli - suomalaisten lempimauste. Tai ainakin meillä ennen vanhaan lähes tulkoon kaikki ruoka maustettiin maustepippurilla, sipulilla ja suolalla.

Jo muinaisessa Egyptissä sipuli luettiin ravintoaineisiin. Myöhemmin on sipulia pidetty voimakkaan tuoksunsa takia alempien kansankerrosten ruokana, kun taas aateliset vieroksuivat sen "vulgaaria" hajua. Tuoksullaan on sipulin myös katsottu karkottavan vamppyyrit.

Kansanomaisessa lääkinnässä sitä on käytetty moniin tarkoituksiin. Sen on mm. uskottu auttavan impotenssia, vesitautia, ruuansulatuksen häiriöitä, liman eritystä, nuhaa, keripukkia ja hiustenlähtöä vastaan.

"Avioliitto on kuin sipuli. Se itkettää, mutta silti sitä syödään."

Ihminen joka itkee on kuorinut "sipuleita."

Lisäksi sipulin kuoriminen voi merkitä totuuden tai asioiden ytimen etsimistä sitä peittävien kuorten alta.

Sillä sipuli.

Vesisateessa

Voitteko uskoa, aloitan tänään kesäloman. Sain tietää asiasta hetki sitten, sillä ensi viikkoni oli vielä varsin epävarma. Sain sen kuitenkin vapaaksi.

Lomani on alkanut sateisissa merkeissä. Lähdin Kamraatin kanssa lenkille. Otin kameran mukaani varmuuden vuoksi, jos vaikka olisin löytänyt jotain kuvattavaa. Kävelin luonnonsuojelualueella. Kaikkialla oli rehevää, vihreää ja niin märkää. Linnut lauloivat puissa ja minä kävelin polkuja pitkin. Katsoin kellosta suurin piirtein, että tiedän kauanko minun pitää kävellä. Halusin varmistaa, että en lähde liian pitkälle lenkille, mutta en myöskään liian lyhyelle, jotta siitä olisi jotain hyötyä. Tämä on minulle hyvin tyypillistä, sillä seutu oli minulle vieras.

Kamraatti vaikutti välillä tylsistyneeltä, hiekkapolku ei tuonut kauheasti virikkeitä. Se katsoi minua välillä ilmeellä - kauanko vielä?  Kävelin golf- radan ohitse. Nurmikko oli niin lyhyttä ja vihreää ja hyvin hoidettua. Ihan erilaista kuin meillä kotona. Viheriöt loistivat tyhjyyttään. Kuului pamahdus. Kaksi miestä pelasivat jotakin. Oli erivärisiä palloja ja kova kolina kuului. Ei tuo kyllä golffia ollut mutta en tiedä mitä. Välillä otin Kamraatin hihnaan, yleensähän se kulki vapaana. Meidät ohitti pieni valkoinen terrieri ja lippispäinen mustiin pukeutunut mies. He hölkkäsivät. Me aloimme saapua autolle.

Laitoin Kamraatin takaboksiin ja lähdin katsomaan vielä erästä puistoa joka oli matkan varrella. Jätin auton parkkiin vähän matkan päähän ja lähdimme kävelemään kohti puistoa. Tie oli pitkä ja suora. Tylsä. Kauempana hevoset laukkasivat villisti laitumellaan ja hanhet olivat vallanneet lähimmän pellon. Mietin omaa lintupelkoani ja kuvittelin jos hanhet hyökkäisivät kimppuuni, puolustaisiko Kamraatti minua? Linnut eivät kuitenkaan hyökänneet kimppuuni ja sade yltyi.

Kolme naista veivät vaalenapunaisia rusetteja puiston ravintolaan. Ahaa, siellä pidetään häät. Seuraavaksi he ottivat vaaleanpunaisia lupiineja. Hmmm...menenköhän minä koskaan naimisiin? Kuvittelin itseni morsiammeksi ja mietin omaa ikääni. Kuinkakohan vanha oikein olen, jos naimisiin menen? JOS menen...Ajattelin Smaragdisilmäistä Ritariani ja kuvittelin meidät hääparina. Talvihäät, ehdottomasti, sillä pidämme molemmat talvesta. Mietin myös, kuinka paljon minä näyttäisin hääkuvassa vanhemmalta, sillä Ritarini on minua huomattavasti nuorempi.

Tuuli vihmoi ja sade ropisi. Kamera jääköön taskuuni, en halua sitä täällä kastella. Mustiin pukeutunut lippispäinen mies juoksee valkoisen terrierin kanssa taas edessäni. Hanhia. Takkini alkoi jo liimaantua käsivarsista ihooni kiinni. Ei, en taidakaan tehdä tähän perään kirpputorikierrosta. Pitää päästä kotiin. Lähdimme takaisin autolle. Mietin koska soittaisin pomolle. Saankohan lomaa vai en. En koe mieluisaksi soitella hänelle. En tiedä mikä siinä on. Mitä jos en saisikaan lomaa? Apua! En halua ajatella asiaa.

Tie autolle on edelleen tylsä ja suora. Kaksi hanhea lensi ylitseni. Pelto oli tyhjä. Jotain oli maassa. Se oli kuollut hanhi. En ollut ennen kuollutta hanhea pellolla nähnytkään, mutta se lienee tavallista. Luonnon kiertokulkua. Mikäköhän sille oli tullut? Mieleni teki mennä katsomaan, mutta en tohtinut.

Jatkoin matkaani autolle ja katsoin kelloa. Neljäkymmentä minuuttia plus kolmekymmentä viisi minuuttia ja siinä välissä viiden minuutin siirtymämatka autolla. Olin ihan puhki. Rapakunnossa. Lähdimme ajamaan kotiin. Matkalla ohitimme lippispäisen mustiin pukeutuneen miehen valkoisen terrierin kanssa. He juoksivat. HERRANJESTAS mikä kunto ja kuinka pitkän matkan he ovat oikein jo juosseet? Varmaan kymmenen kilometriä....AINAKIN.

Kotona vaihdoin vaatteet, kuivasin Kamraatin, laitoin kaalisopan tulelle ja keitin itselleni iltapäiväkahvit. Soitin pomolle. Lomalla ollaan.

"Nyt me ollaan vaan ja hengaillaan, ei mennä nukkumaan..."

Värikollaasihaaste: KERMA (viikko 7 (132))

VIIKON 7 (132)VÄRIT OVAT
"KERMA"

Voi hitsit, vaikka kuinka yritin, en tavoittanut sitä herkkyyttä, mitä olisin halunnut. Tuossa alemmassa kollaasissa kuitenkin on yksi juju. Vaikka eihän se mikään herkkä kollaasi ole. :-)

Perjantaina "Worth Waiting For"

Hei teille kaikille!

On taas aika Unicorns- korttien. Olen niitä kyllä itselleni nostanut joka päivä. Siitä on tullut ikään kuin tapa. Mutta...tänään nostin KOLMANNEN kerran Worth Waiting For:

Tämä kortti on jo kuvituksellisesti todella paljon mieleeni. Se on yksi suosikeistani, ehkäpä jopa "The One" Mutta se, että nostan sen jo useampana päivä peräkkäin, merkitsee todella jo jotain. 

Mitä nämä ihanat valo- olennot haluavat minulle viestittää?

Tässä virallinen tulkinta:

Worth Waiting For – Odotuksen arvoinen

Tiedät mitä haluat ja oletkin jo odottanut sitä. Nyt odotuksesi palkitaan ja saat pian sen, mitä sydämesi on kauan kaivannut. Koska kaikki tapahtuu täydelliseen aikaan on sinun pitänyt odottaa. Sinulla on ollut opittavaa ja muidenkin ihmisten pitää olla valmiina. Nyt kaikki on kohdallaan ja rukouksiisi voidaan vastata. Tästä eteenpäin keskity siihen, mitä haluat, äläkä pelkää lainkaan. Sinun pitää jaksaa vielä uskoa.

Onpa toiveita herättävä kortti. Minulla ei ole kyllä aavistustakaan mitä tämä tarkoittaa, mutta ehkä odotukseni todellakin palkitaan. Tai palkitaanhan se, mutta koska ja milloin? No, sen varmaan huomaan lähitulevaisuudessa.

Värikollaasi 6 (131) "KARKKI"

VIIKON 6 (131) VÄRIT OVAT
"KARKKI"

Värikollaasi "Kaakao"

Viikon 5 (130) kuvakollaasihaasteena oli seuraavanlaiset värit: "Kaakao"

ja tässä siis "Kaakao"

Värikollaasi: HEDELMÄ

Värikollaasihaasteen viikon 4 värit ovat:

HEDELMÄ

Tässä aikaansaannokseni:

Orvokin symboliikkaa

Ihastuinpa makrohaasteen kukka-aiheen myötä orvokeista. Tässä muutama orvokki ja kukkien symboliikkaa.

Orvokkia on pidetty vaatimattomuuden ja kainouden vertauskuvana. Keskiajalla kevään ensimmäisen orvokin löytymistä juhlittiin kevätjuhlin ja luonnon helmassa tanssien.
Kreikan mytologian mukaan orvokki oli yksi niistä niityn kukista, joilla manalan jumala Haades vietteli tulevan vaimonsa Persephonen.
Roomalaisilla oli kuolleiden muistopäivä, jota sanottiin orvokkipäiväksi ja jona haudat koristeltiin orvokein. Aterioilla pidettiin otsalla mielellään orvokkiseppelettä, koska tämän kukan uskottiin vaikuttavan viilentävästi. Lisäksi sen sanottiin lievittävän kohmelon aiheuttamaa päänsärkyä.

Erivärisillä orvokeilla on ollut erityismerkityksiä. Sinistä orvokkia on pidetty uskollisuuden ja pysyvyyden vertauskuvana, minkä vuoksi sitä on suosittu rakkauden ja lemmen ilmauksissa. Keltainen orvokki on kuvannut onnellisuutta. Kolmiväristä orvokkia on pidetty Pyhän Kolminaisuuden vertauskuvana. Violetti orvokki on tuonut mieleen Kristuksen kärsimyksen ja purppuranpunainen hänen taivaallisen kuninkuutensa.

Keto-orvokkia on monissa kielissä sanottu äitipuoleksi, mutta epäselvää on, mistä nimitys johtuu. Myös Suomessa tunnetaan keto- orvokin nimitykset äitipuoli ja äitipuolenkukka. Yksi selitys nimitykselle on kukan muoto. Kahden ylimmän terälehden on nähty kuvaavan äidin leveää takamusta, jonka suojassa kaksi omaa lasta ovat turvassa. Ottolapsi eli alin terälehti joutuu istumaan etäämpänä. Keto- orvokkia on käytetty myös kansanomaisena lääkekasvina ja kukkien kieltä kuvaava teos 1800- luvun alusta intoutuikin sitä kovasti ylistämään:

Violetteja keto-orvokeita

" Se katsoo niin lempeästi, rakkaasti ja kauniisti. Se on kuin hurskas äidinsydän, joka antaa vieraallekin lapselle uskon, rakkauden ja toivon."

(Lähde: Biedermann: Suuri Symbolikirja)

MAKROTEX HAASTE 106 : KUKKA

Tämän viikon makrotex- haasteessa aiheena on kukka. Mikäs minulle mieluisempaa, sillä materiaa riitää. Valitsin tässä nyt kolmen kukan kimaran. Olkaa hyvät!

Pienen pieni ruiskukkanen löytyi kukkapenkin katveesta.

Pinkki ruusu. Muisto mökiltä.

Mustan puhuvat orvokit ovat saaneet kastelua vähän runsaammalla kädellä.

VÄRIKOLLAASI APRIKOOSI

VÄRIKOLLAASI  128: APRIKOOSI

Tämän viikon haasteena on käyttää vaihtoehdoista 3-4 väriä. Huomasin että että tuo oranssihtava väri oli minulle vähän haasteellinen, joten keskityin ruskeaan ja harmahtaviin sävyihin. Tässä tuotokseni.

Suosikkikuvani on ehdottomasti tuo onnea tuova lämpimän ruskea hevosenkenkä. Irish Coffeet tuovat mieleeni Rovaniemen ja sillä siellä niitä on kylmänä talvipäivänä maisteltu.