Huomenta!
Tänään kissakorteista tulla tupsahti MALJOJEN KAHDEKSAN
- jättää yksi asia taakseen siirtyäkseen seuraavaan
- surullinen lähtö, ero mutta uuden alku - kaipausta ja toiveita
- tekee tarvittavat toimenpiteet vaikka se on vaikeaa
***
Voi, miten surullista jotenkin. Väkisinkin minulle tulee mieleeni tässä meidän mökki, sillä olen monta kertaa kysynyt itseltäni että haluanko viettää siellä enää kesiäni? Vai pitäisikö sen tilalle keksiä jotain uutta? En tiedä. Tulee taas se aika vuodesta, jolloin päätös pitänee tehdä.
Toisaalta tässä voisi olla kyseessä parisuhdeasiatkin, mutta olemme olleet Maljojen Ritarin kanssa jo ikuisuuden, joten tämäkin tuntuisi hullulta. Toisaalta tyytymättömyyttä on toisinaan.
Kolmanneksi tulee mieleeni työ. Jota teen - kuten olen kertonut - vain rahan takia. Yritän jostain löytää niitä ilon pilkahduksia, mutta vaikeaa se on ollut. Katsotaan nyt.
Eilen oli erikoinen päivä. Selasin vanhoja sähköpostejani ja löysin sieltä 11 vuotta vanhan sähköpostin, jonka äiti on minulle lähettänyt. Luin sen muutaman kerran ja ajattelin itsekseni että heidänkin kotiosoite on nykyään tyhjillään. Siellä on varmasti uudet asukkaat, sillä sekä äitini että hänen miesystävänsä ovat jo edesmenneet. Illalla konmaritin korujani. Katsoin myös äitini korut läpi, mutta totesin että en ole valmis enkä halukas niitä vielä myymään. Vasta mennessäni nukkumaan kysyin Maljojen Ritarilta, mikä päivä tänään on? Päivän kuullessani tajusin, että juuri sinä päivänä äitini kuoli, seitsemän vuotta sitten. Miten nopeasti aika meneekään.
Ihanaa päivää Sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)