Hei taas tässä villissä maas!
Pitkästä aikaa kirjoittelen nyt iltapäivällä, kun tuli sellainen tyhjä tauko tähän elämään. Tällä hetkellä vettä sataa kuin Esterin p...stä ja kiitän itseäni siitä että kävin jo lenkillä, joten päivän mielenterveyskävelyt on tehty. Aina olen itseäni kiitellyt ja kiitoksessa pysynyt.
Unia
Nyt olen tainnut liikaa katsoa aasialaisia ohjelmia. Tuon Physical Asia- ohjelman lisäksi katsoin Squid Game, joka tosin oli jenkeistä (?) tällä kertaa. Siis eilen katsoin nuo ja viime yönä olinkin unissani sitten Koreassa/ Kiinassa/ Japanissa. Muistan vain sen, että joku korealainen mies ihastui minuun ja hän sai koko ajan hävetä minua, kun en osannut käyttäytyä maan kulttuurin mukaan. (Physical Asia on kyllä todella isänmaallinen ohjelma...) Jotain kahnaustakin siinä oli, mutta siis voi luoja! Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.
Sen lisäksi olin menossa lähikaupungissa johonkin baariin ja yökerhoon, näitäkin unia näen usein, olen torilla jne. Mutta se saattaa johtua siitä, että en enää käy kyseisissä paikoissa enkä nauti alkoholia, joten nautin sitäkin vain unissani. Näen muutenkin tosi paljon unia, mutta en muista kaikkea enää päiväsaikaan. Ja olen niin "lapsellinen" että päivän tapahtumat tulevat helposti uniin ja jos on jotain todella erikoista tapahtunut niin näen painajaisia...Nyt loppu juominen, sanoi Jamppa Tuominen.
ATK- ongelmia
Muuten viikko on ollut huomattavasti parempi, mitä aiemmat viikot. Ehkä jotain edistystä on tapahtunut. Aamulla oli kyllä taas ATK- ongelmia, kun en pystynyt kommentoimaan kommenttejanne ollenkaan. Sitten muistin että ai niin, kun vaihdan selainta niin kaikki sujuu helposti kuin heinänteko. Toki olen huono kommentoimaan, olen vähän sellainen kun olen sanottavani sanonut niin siinä se, varsinkin tässä omassa blogissani vaikka arvostan todella paljon että joku viitsii jotain kommentoida. Yritän silti. Ei yrittänyttä laiteta.
Nyt alan kuulostamaan edesmenneeltä ystävältäni Teijalta. Hän oli oikea hokemien ja sananlaskujen käyttäjä. Ehkä juuri siksi huumorintajumme osui niin hyvin yksiin.
Kohtaamisia
Tähän loppuun vielä vähän syvällisempää pohdintaa.
Eräs ystäväni kertoi Pyhäinpäivänä olleensa kirkossa ja tänä vuonna menehtyneiden vanhempien lisäksi hän sytytti kynttilät myös kahdelle entiselle rakastetulleen. Kauniisti hän sanoi että rakastaa heitä vieläkin, mutta tiet veivät elämässä eri suuntaan. Ja ystäväni on jo reilusti yli 60v. Onko sulla tämmöisiä kohtaamisia? Minä toivon että jokaisella olisi. Sellainen tai sellaisia kohtaamisia, jotka kulkevat mukanasi läpi elämän. Sellaisia kohtaamisia, jota ei ikinä unohda.
Minulla on ainakin yksi. Hänen nimensä oli Pete. Olimme nuorena ystäviä ja kavereita ja ehkä olisimme voineet olla enemmänkin mutta tiet veivät meidätkin fyysisesti erilleen, vaikkakin olimme yhteydessä enemmän ja vähemmän hänen kuolemaansa asti. Aikakin taisi loppua kesken. Pete kuoli tapaturmaisesti liian nuorena - olisiko ollut reilu 30v - en muista enää mutta kauan siitä on. Siltikin hän vielä välillä hän tulee mieleeni ja ikävöin häntä paljon. Olen miettinyt että ai tässä kävi näin, olisiko Pete uskonut että ihan oikeasti ikävä jää. Näkeeköhän hän minut? Ehkä.
"Ruusun sulle antaisin
mut mistä mä sen saan?
Kun halla vei kukkaset
ja lumi peitti maan."
Molemmat hyviä ohjelmia ja kumpaankin tulee uusia jaksoja ens viikolla.
VastaaPoistaMeillä kaikilla tulee hetkiä elämässä jolloin herkistyy ihan toiselle tasolle kuin normaalisti ja näinä hetkinä (ainakin minä) yleensä muistelee mennyttä elämää ja pohtii että entä jos? Mitä jos kaikki olisikin mennyt toisin, niin missä mallissa elämä olisi nyt ja minne päin kohtalo olisi johdattanut? Joskus, ehkä aiheetta tai sitten aiheellisesti, tulee syyteltyä itseään siitä miksei toiminut silloin joskus ennen toisin mutta toisaalta, universumi on päättänyt että meidän jokaisen elämä kulkee sitä rataa mikä on määrätty ja that's it.
Tämä on totta, ne hetket elämässä, mulla varsinkin tietyt juhlapyhät saavat ajattelemaan omaa elämää ja sitten vertailee muihin, missä ei olekaan mitään järkeä ja opettelen pois siitä. En ole jäänyt elämääni jossittelemaan, paitsi sen osalta että olisi pitänyt ostaa yksi mökki, mutta ei sitten edes "yritetty" kai silläkin tarkoitus oli. Nyt sekin alkaa olemaan mulle ok vaikka monta vuotta se vei.
PoistaKohtaamisia on monenlaisia ja uskon että ne tärkeimmät kulkevat läpi koko elämän tavalla tai toisella ja niilläkin oli tarkoitus.
Rauhallista Isänpäivää ja sunnuntaita sinulle.