Joskus unten rajamailla kun makaan kuin kissa konsanaan, voin tuntea poskeani vasten kuuman hienon hiekan, näen yksinäisen palaneen puun keskellä autiomaata ja ehkä kärpänen surraa korvassani.
Nostan päätäni kuin tarkistaakseni ettei tunkeilijoita tule.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)