Tässä kun uutta kotia mielessäni sisustan, olen arvatenkin kolunnut nettikirppiksiä ja toria harva se päivä. Silmiini osui valkoinen kirjoituspöytä, ihan samanlainen kuin minulla ja se on vielä tallessa lapsuudenkodissa. Äidyn muistelemaan.
Pöytä on 1980- luvulta ja se on kauniin valkoinen, jossa toisella puolella on laatikot ja toisella puolella kaappi. Keskeltä pöydän saa nostettua ylös ja sieltä paljastuu kaunis koristeltu peili sekä lokerikot meikeille, pikkutavaroille. Voi, miten onnellinen olinkaan, kun sain oman kirjoituspöydän silloin joskus kauan sitten.
Minulla ei ollut omaa huonetta kuin vasta muistaakseni 10/11- vuotiaana, joten tämä kirjoituspöytä sijoitettiin meidän kaikkien kolmen makuuhuoneeseen ikkunan eteen. Pöydän päälle laitettiin tietysti mankka ja lokerikkoihin meikkejä. Suurimman osan sain serkultani Kaisalta, hänen vanhoja ihania meikkejään. Ja mikä tärkeintä, myös Kaisalla oli samanlainen kirjoitus/meikkipöytä kuin minulla. Oikealla puolella oli isän ja äidin sänky ja vasemmalla minun sänkyni. Siellä minä lapsuuteni nukuin, kunnes sain oman huoneen.
Ensimmäiset meikit tilasin Yves Rocherilta. Äiti oli kova sieltä tilaamaan ja minäkin sain pienen vaaleanpunaisen kynsilakan ja huulipunan sekä pinkin luomivärin. Ilmankos olen aina tykännyt luomivärin laittamisesta ja varsinkin vaaleanpunaisesta.
Myöhemmin kirjoituspöytä siirtyi omaan huoneeseen, talon toiselle puolelle. Sielläkin se oli ikkunan edessä ensin ja sitten seinää vasten. On ihanaa aina katsoa ikkunasta ulos, kun tekee jotakin luovaa tai vähemmän luovaa. Vielä myöhemmin siirsin kirjoituspöytäni ensimmäiseen opiskelija- asuntooni. Olin ostanut siinä vaiheessa jo siihen sellaisen ylähyllykön, joten se oli oikeastaan kuin pieni kirjahylly. Sinne sai kaikenlaista kivaa mahdutettua.
Valitettavasti en löytänyt netistä hyvää kuvaa, minkälainen pöytä se oli. Ehkä kuvaan sitä vielä joskus ja liitän tähän, kunhan käyn siellä lapsuudenkodissa.
Ehkä tästä muistosta johtuen kirjoituspöytä on ollut minulle aina tärkeä huonekalu. Teen paljon töitä ja juttuja pöydän äärellä. No, ehkä en enää niin paljon, mutta nuorempana oli kirjoituspöydän hankkiminen tärkeää. Ostin jonkin toisen, halvemman ja vaatimattomamman jonnekin toiseen asuntooni nuorena, se on jo roskiksessa. Sitten päätin entisöidän isävainaani koulussa tekemän kirjoituspöydän ja se on minulla edelleen käytössä. Se on kiiltävän musta ja siinä on kullanväriset vetimet. Entisöin sitä yhden talven ja lämmitin koko yläkertaa kirjoituspöydän takia.
Nyt kiistelemme Maljojen Ritarin kanssa tuleeko tämä musta kirjoituspöytä uuteen kotiimme. Hän ei tästä pidä, mutta minä pidän. Siispä se tulee minun työpöydäkseni tulevaisuudessakin.
Tuo käännettävä peilipöytäsysteemi on muuten kätevä, jos olisi kunnolla tilaa. Tälläkin hetkellä säilytän meikkejä keittiön kaapissa ja joka aamu meikkaan keittiön pöydän ääressä. Välillä voi jotain puuteria tai ripsaria tupsahtaa puhtaalle pöytäliinalle. Hmmm....saisinkohan mahdutettua jonkin kauneuspöydän uuteen kotiini?
Pistetäänpä harkintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)