Luolamies?

 Huomenta!

Tänään korteista nousee LUOLA - PYHÄKKÖ

"Auringon laskiessa uudenkuun sirppi ilmestyy etäisyyteen, kun tämä esi-ihminen luo taidettaan maalaten luolan seinille maapallon aineista otetuilla väreillä. Tuli lämmittää häntä; luola suojaa häntä ja tarjoaa turvapaikan muulta maailmalta. Kohdun kaltaisella rakenteellaan se ei ainoastaan ​​tarjoa pyhäkköä, vaan toimii myös temppelinä, joka majoittaa hänen luovan henkensä, joka lopulta 'synnyttää' hänen taideteoksensa fyysisessä muodossa."

 Huomaa, kuinka uppoutunut hän on prosessiin. Hän on epäilemättä valmistautunut tähän luovaan seremoniaan sytyttämällä tulen, sekoittamalla värit ja keräämällä pyhiä esineitään. Hän maalaa kuvan pyhästä spiraalista, yhdestä vanhimmista koskaan löydetyistä symboleista. Sitä on kuvattu useissa eri kulttuureissa esiintyvissä taideteoksissa, ja se esiintyy usein luonnossa hienostuneissa matemaattisissa mittasuhteissa (kuten nautiluksen simpukankuoren muodossa). Se näkyy myös hautapaikoilla ympäri maailmaa edustaen loputonta elämän-kuoleman-uudestisyntymisen spiraalia, suurta ja monimutkaista mysteeriä, joka on niin tyylikkäästi kuvattu yksinkertaisella pyöreällä kuviolla. 

Sisälläsi on hiljainen, tyyni paikka, joka on aina käytettävissäsi pyhäkkönä. Tällaisen tilan löytäminen luonnosta vahvistaa ja täydentää tätä sisäistä rauhan paikkaa. Olipa kyseessä luola, niitty, metsä, merenranta tai mikä tahansa muu luontokohde, tämä on paikka, jossa voit nähdä, kuulla ja tuntea Luojan läsnäolon ympäristössäsi. Anna sen tulla sydämesi ja sielusi temppeliksi.

 Sen sijaan, että tietokone, televisio tai mikä tahansa muu ihmisen tekemä laite tai toiminta olisi pyhättösi, anna itsellesi lupa löytää täydellinen paikka luonnosta, jossa voit vain olla ja hengittää. Näin tekemällä luot sillan sisäisen ja ulkoisen välille, mikä helpottaa hengellistä yhteyttä, jonka avulla olemuksesi voi olla sopusoinnussa dramaattisen ja hiljaisen haaveilun kanssa Kaiken Olevan kanssa. Nykymaailmassa on entistä tärkeämpää varata aikaa pyhätölle – vaikka sinun pitäisikin aikatauluttaa se! 

***

Tämä onkin hyvä muistutus meille kaikille, että luontoonkin VOI mennä. Itse olen ollut "kännykällä" nyt todella paljon, selaan työpaikkoja, katson säätä, tiktokkia, facebookkia, luen kirjoja, kuuntelen kirjoja välillä vastailen wu- viesteihin...ai niin ja luen iltasanomia. Välillä etsin tietoa milloin mistäkin.

Mutta mikä paikka luonnossa on sinun oma temppelisi? Minulla se on ehdottomasti vesistöt, myös metsä. Lapsuudenkotini lähellä on sellainen harju, mikä on laakea pieni kukkula jossa kasvaa paljon katajia ja mäntyjä. Aina nuorempana kävin siellä usein ja kuvittelin olevani Irlannissa tai vähintäänkin Englannissa, sillä siellä on todella meditatiivinen tunnelma.

Metsän vihreys on vailla vertaa. Linnun laulu ja ehkä metsäneläimet, joihin saatat törmätä...

Mutta mikään ei voi meren tai järven rantaa. Jokikin käy hätätilanteessa. Aaltojen loiske tuo rauhan sieluun! Olkoon minulla joskus oma järvenrantapaikka, missä voin katsella vettä aina silloin kuin haluan. Merikin käy. Amen. 

Upeaa päivää!