sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Viikon 14 KRAPU

On kevät.
Tie on pitkä ja suora, aurinko paistaa ja kaasujalkaa vipattaa. Katson taustapeiliin ja näen mustan tutun pään keikkuvan taka- osastolla. Se on paras ystäväni, koirani Vili. Elämä on ihanaa!

Vili oli aina valmis lähtemään sinne minne minäkin. Pettymys oli suuri jos hän ei joskus päässytkään mukaan. Silloin hän katsoi perääni keittiön ikkunasta. Minä katsoin häntä.
Tuo ihana musta koira odotti minua työpäivän ajan.
Tuo ihana musta koira ilahtui joka aamu silminnähden kun minä heräsin.
Tuo ihana musta koira oli minulle joskus kaikki.
Ja minä olin hänen koko elämänsä.

Erottamattomat ystävät.
Pitkä tie kuljettiin yhdessä.
Ikävä.
Itku.

On kevät.
***

Viikon 14 krapu olisi tarkoitus sisältää seuraavat kolme sanaa: ystävä, tie, pettymys

19 kommenttia:

  1. Koirat! On ihanaa, että joku aina ilahtuu nähdessään sinut.
    Pitkä tie yhdessä, sitten ikävä. Tiedän.

    VastaaPoista
  2. Se on ihan sama eläinten ja ihmisten kanssa, jälkeenjääneelle ison rakkauden hinta on yhtä iso suru.
    Silti kokemisen arvoinen, aina <3

    VastaaPoista
  3. Koira on niin uskollinen ystävä. Varmasti suuri ikävä.

    VastaaPoista
  4. Sait tipat silmiini. Itselläni oli 13 vuotta Rhodesiankoira, joka oli päästettävä pois v. 2015. Kaipaan niin kovin vieläkin. Ihana Krapusi nosti muistot esiin. Koirat ♥! Ihmisen aidot ystävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistoja tämä herätti minussakin. Koirat on vaan niin <3

      Poista
  5. Tuttuja tunteita. Meillä oli kultainen noutaja, eli 15,5 vuotiaaksi. Aina mukana, kaikessa. Oppi talon tavoille nopeasti. Näen vieläkin unta silloin tällöin koirakullastamme.

    VastaaPoista
  6. Krapusi surullista loppua kirkastavat nuo valoisat, ihanat muistot.

    VastaaPoista
  7. Ihana krapu <3 Nimim. koirien ystävä, omat menneeni olivat nimeltään Muru & Hani.

    VastaaPoista
  8. Kaunis muistokirjoitus ystävästä. <3 Ajattelen yhä itsekin meidän perheen koiraa, jonka kanssa vartuin. Iso aukko edelleen sydämessä näinkin pitkän ajan jälkeen.

    VastaaPoista
  9. Hieno tyyli, kuin proosarunoa. Nuo kolme viimeistä riviä on hyvä esimerkki siitä, miten paljon yksi- ja kaksisanaiset lauseet kertovat.

    VastaaPoista
  10. Kaunis kirjoitus rakkaasta lemmikistä. Haikean ikävän löytää joka riviltä.

    VastaaPoista
  11. oman parhaan ystäväni Helmin menetyksestä on vata 10 kk ja jokainen päivä ikävä iskee, onneksi myös ilo yhteisistä vuosistamme. kuvaat kauniisti sitä, mitä me tunnemme...

    VastaaPoista
  12. Alun ilosta lopun itkuun kaunis muistokirjoitus rakkaasta ystävästä.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)