Pyhä

Värikollaasi 223

PYHÄ

Valitsin värikollaasihaasteeseen pihlajan, koska pihlaja on pyhä puu.

Eurooppalaisessa kansanperinteessä pihlajalla on vankka asema pahalta taikuudelta suojelevana kasvina, ja siksi se on ollut yleinen esimerkiksi kävelykeppien materiaalina. Monissa tarinoissa velhojen taikasauvoja valmistetaan pihlajasta.

Pihlaja on Kalevalassa Ukko ylijumalan oletetun vaimon maanjumalatar Raunin puu. Suomalaiset ovat pitäneet pihlajaa pyhänä ja erityisesti sellaisia, jotka kasvavat erityisissä paikoissa, kuten toisen puun rungosta tai kallion halkeamasta. Pihlajan marjassa on viiskanta, jota virolaiset ja suomalaiset ovat pitäneet onnea tuovana symbolina. Pihlaja on myös ensimmäinen puu, joka tulee istuttaa uudisrakennuksen piha-alueelle onnea tuomaan ja estämään mahdollisten vesisuonten haitallinen heijastus. Siksi pihlajaa voidaan myös käyttää varpuna, katsottaessa talon kaivon paikka. Pihlaja suojelee myös pihalla olevia omenapuita ja omenasatoa pihlajakoilta. Kalevalassa pihlajasta ennustettiin hyvät vuodet, naimaonni ja tulevat sodat. "Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasissa, marjaset sitäi pyhemmät."


Pihlajaan liittyy kiehtovia taruja ja uskomuksia kansanperinteessä. Yleensäkin eri kulttuureissa on uskottu, että kasveilla, joilla on punaiset marjat tai lehdet, on erityisiä ominaisuuksia.
Erään tiedon mukaan useat vanhatpiiat pääsevät naimisiin kun pihlajissa on paljon marjoja. Karjaonnen varmistamiseksi karja laskettiin ensimmäistä kertaa kevätlaitumelle pihlajasta tehdyn veräjän läpi.

Jos haluttiin estää vaimon karkailu maailmalle, häneltä leikattiin hiustuppo, joka pistettiin seinässä olevaan reikään, joka suljettiin pihlajasta tehdyllä tulpalla. Paitsi vaimoon, keino tepsi myös koiraan. Keinon tehoamisesta miehiin ei tiettävästi ole kokemuksia.

Pyhille pihlajille on viety juhlapäivinä viinaa ja ruokaa. Mikkelinpäivänä, syksyn peltotöiden päätyttyä, puille vietiin mikkelipässin luut. Jossakin juuri poikineen lehmän ensimmäinen maito tai ensimmäiset viljasadon jyvät uhrattiin pihlajalle. Lahjomien tarkoitus oli parantaa karjaonnea ja muutakin hyvinvointia.
Pihlajan avulla on uskottu voitavan pyydystää ainakin sairauksia ja eläviä olentoja sekä poistaa näppylöitä naamasta.

"Pihlaja ei kahta kanna, vettä ja marjoja", on sanottu ainakin Taipalsaarella. Toisen sanonnan mukaan pihlaja ei kanna sekä marjoja että lunta. On myös uskottu, että hyvä pihlajanmarjasato tietää ankaraa talvea.

Kalastuksessa pihlajalla on ollut ristiriitainen maine. Järvien kalastajat käyttivät pihlajaa ongenvapoina, mutta merikalastajat uskoivat sen tuovan huonoa onnea.