Itse koin vaikeaksi tuon kylmän vihreän. Eipä sitä taipa olla kuin korkeintaan tuossa belgialaisessa konvehdissa, vai onko siinäkään? Sitruunankeltainen minua ilahdutti erityisesti tuossa Marimekon 1970- luvun Raita- kankaassa ja onhan sitä tuossa ruoka- annoksessakin vähän. Lämmin punainen taas viittaa paleltuneisiin pihlajanmarjoihin ja joulutonttuun, kuinkas muuten?
Ajatuksia 45- vuotiaan Vanhan Sielun elämästä, joka potee keskivaikeaa masennusta. Vanha Sielu jakaa aamukahvinsa smaragdisilmäisen Maljojen Ritarin kanssa. Kuun valossa kuuluu sateen ropinaa ja sydämen ääniä. Rajatieto, tilkkutyöt, mökkeily (joskus taas), Suomen luonto sekä suloiset karvakorvat sulostuttavat ah niin ihanaa ja Epävakaata Elämää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oi miten ihanat värit. Kaunis kollaasi.
VastaaPoistaKaunis ja värikäs postaus Kesää, kevättä ja talvea näkyvissä.
VastaaPoistaVärikäs monipuolinen kollaaasi. Pakkasenpuremat ruusunmarjat erottuvat raikkaina.
VastaaPoistaTuo keltainen Marimekko on huikea, katse kiinnittyy siihen, kevään toivoa!
VastaaPoistaIhanan värikäs!
VastaaPoistaHerkullisia ruokakuvia.