perjantai 17. maaliskuuta 2017

Poissa on Ystävä kallehin...

....Olen menossa vyöhyketerapiaan. En muista miten sovimme ajan, sillä kirjoitin sen puhelimeeni muka tekstiviestinä. Etsin aikaa...16.3 joten laitan hakuun numeron 16...Selaan...selaan....

"Oikein hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! T: Sirpa ja Jonna <3"

Menen hämilleni. Sirpan hautajaiset vietettiin viime kesänä. Jonna on hänen tyttärensä. Voi Ystäväni, kunpa tietäisit, miten olenkaan sinua kaivannut ja paljon ajatellut. Niin hauskaa meillä oli ja niin paljon yhdessä koimme.

Viesti oli lähetetty vuonna 2015 jouluna. Ei tainnut Jonna arvata, että hän eli tuon viestin lähettämisen jälkeen puolisen vuotta. Tai sitten hän aavisti. Kuka tietää?

Viesti on vielä puhelimessani. Poistan sen sitten vasta, kun aika on oikea.

Kuvahaun tulos haulle kuolema

3 kommenttia:

  1. Kauniisti kirjoitit. Jostain syystä kirjoituksesi loppu puhutteli minua erityisesti. ... sitten vasta, kun aika on oikea...
    Isäni kuolemasta on nyt kuukausi ja kolme päivää. Kuva isästä ja minusta on pöydällä niin, että näen sen monta kertaa päivässä. Laitan sen sitten sivuun, kun aika on oikea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Näin on <3 Minäkin pidin aikoinani Äitini valokuvaa pöydällä ja poltin kynttilää siinä vierellä. Katselin kuvaa aina välillä. Jossain vaiheessa se vaan riitti ja otin kuvan pois. Sydämessä Hän on aina näkyvilläni <3

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)