Joulu lähestyy

Huomenta!

MEADOW

 

"Tämän kortin niitty kutsuu meitä kauneudellaan. Kukat kasvavat suorastaan runollisesti ja rehevät vuoristot pakottavat meidät rentoutumaan ja pysymään siellä jonkin aikaa. Mutta joillekin ajatus olla tällaisessa avoimessa tilassa on pelottavaa; ja tällaisessa niityssä voimme tuntea olomme alttiiksi ja puolustuskyvyttömiksi; koska täältä puuttuu suljetun alueen turvallisuuden tunne.
 

Toisille niityillä käveleminen voi olla erittäin nautinnollinen ja ihana kokemus. Voimme tuntea olomme mukavaksi avoimella niityllä ja nähdä kauas. Voimme nauttia 360 asteen näkökulmasta vain taivas kattona. Kyllä, voimme silti olla haavoittuvaisia, mutta emme ihan suoranaisesti. Tämä on haavoittuvuus, joka perustuu luottamuksen perustaan ​​pikemminkin kuin pelkoon - kyky luottaa omiin vaistoihin kertoo meille, onko olemassa mahdollisia uhkia, joihin meidän on vastattava. Varmistamalla tämän instinktisen tietämyksen voimme rentoutua ja nauttia kaikesta kauniista ympärillämme. 

Sinä olet paikassa, jossa voit ottaa riskin tunteillesi, ja vielä tärkeämpää, ota riskejä totuuden suhteen siitä, kuka olet - totuus, jonka tunnet sydämessäsi ja sielullasi. Sinun ei tarvitse enää joutua alttiiksi peloille ja anna muiden tietää, kuka sinä todella olet.

Kyllä, toiset voivat arvioida, arvostella, kritisoida ja ehkä jopa painaa sinut alas. Tämä on todellakin mahdollista. Silti luottamalla siihen, että sinulla on vahvuus käsitellä näitä reaktioita - sen sijaan, että vastaat adaptiivisesti ja suhtautumalla turvallisesti, voit luottavaisin sallia itsesi olla haavoittuvainen. Pitämällä aina totuudesta kiinni voi luoda turvallisuuden illuusion, mutta aseistettuna luottamusta ja uskoasi voit olla haavoittuvainen ja olla oma itsesi.

***
Voi miten ihana auringonkukkapelto näin joulun alla! Minä kuulun näihin ihmisiin, joiden pitää nähdä kauas, jotka tykkäävät kulkea tuulessa ja avoimessa tilassa, pelloilla, niityillä, merenrannalla...kunhan näen kauas ja on tilaa hengittää. 

Nyt olen pohtinut erästä päätöksen tekemistä. Voi että se on hankalaa. Se vie energiaa ja mistä minä tiedän mitä teen. Päätän toista niin jo seuraavaksi haluankin toista. Tämä on ihan kamalaa. Itkeskelen kaikki illat, sillä tämä on sietämätöntä. Ehkä olen masentunut. Kaikki on periaatteessa ihan hyvin mutta ei silti olekaan. Joten en ole jouluakaan valmistellut kuin muutaman laatikon verran.

Tämä aamu ja huominen aamu. Sitten voimmekin rentoutua ja lähteä joulun viettoon.

Upeaa päivää!