maanantai 11. helmikuuta 2019

Uusia alkuja

Huomenta!

Tänään tätä:

dawn 

“The start of the day brings with it reassurance that the night has passed, making way for new opportunities, no matter what has come before. It reminds us of the predictability of the daily cycles. That first light that forecasts the sun’s appearance awakens the winged ones, who sing and chirp happily at the advent of another morning. It is a time of fresh beginnings from which we can create whatever kind of experience we desire.

In this image, we see the rays of the sun stretching into the valley while the sun itself peeks around the corner, as if it had set its course to proceeded around the bend in the river, which appears relatively still from its rest during the night. This scene exemplifies renewal and new beginnings.
When you witness the initial stages of dawn without the benefit of a clock or other timepiece, for a while you may not be able to discern whether the sky is really lightening. The stars remain visible, and shadows of the night still shape the landscape. It is that way with any beginning; it is difficult to tell where the old ends and the new begins. Gradually, however, it becomes clear to your senses that the light is definitely increasing; and as you continue to observe, the world slowly wakes up, accompanied by all the sounds, smells and freshness associated with it. Soon, the first glimmer of the sun shows. A new day has begun.

This is a time to say farewell to the old and honour the new by releasing any self-imposed constraints or resistance to the truth that you know. This is your chance to develop that project you have been thinking about, embark on that adventure you have dreamed of going on, and take risks in initiating what you intuitive self has been telling you to do.

As this prospect becomes increasingly visible and real, doubts and uncertainties may arise. But rest assured – just as dawn inevitably turns into day, by heeding your inner guidance, you will succeed."
***
Uusia alkuja tosiaankin, uusia alkuja tänäänkin. On maanantai, työt odottavat. Aamun rutiinit tehtävä kello kaulassa, pitää näyttää siistiltä, huolitellulta ja tuoksua hyvältä.
Lähestulkoon päiväkirjaimaisesti haluan kertoa nyt viikonlopun vietostani. Siinä ei ollut oikeastaan mitään vikaa. Perjantaina suursiivosimme töiden jälkeen koko kodin. Maljojen Ritari imuroi ja minä tein kaikkea muuta. Tämän jälkeen olikin ihana olla kotona, kun oli puhdasta ja vapaata näkyvissä. Maljojen Ritari lähti kauppaan ja kävi varmuudeksi grillin kautta. Niinpä herkuttelimme jälleen kerran. Katsoin Voicea, siitä on tullut nyt yksi suosikkiohjelmani. Tämän jälkeen siirryin Netflixin pariin ja ilta vierähti siinä. Oli rauhallista, mukavaa, vähän liikaa herkuttelua. Kellahdin vatsani viereen nukkumaan seuraavaan aamuun.

Lauantaina päättäväisesti lähdin lenkille. Oloni oli pöhö, mutta muuten hyvä. Päädyin menemään metsälenkille, jossa sentään joten kuten pystyi kävelemään. Juttelin siinä kahden kaverini kanssa puhelimessa ja kastuin vesisateessa, mutta se ei haitannut. Kotona sitten tein tilkkutöitä, niitä en ole tehnyt moneen kuukauteen. Aloittelin yhtä netistä bongaamaani mallia. Mukavaa. Sitten ystäväni otti yhteyttä ja pyysi lenkille. Lähdimme yhdessä pitkälle lenkille, liukkauteen ja märkyyteen mutta se ei menoa haitannut. Jälleen kerran - oli mukavaa. Tämän jälkeen palelinkin koko illan, mutta saunavuoro odotti ja saunan jälkeen katsoin Matti- elokuvaa kunnes nukahdin.
Sunnuntaina sitten aloin jo aamukahvin jälkeen tekemään ison annoksen lasagnea ensi viikoksi, kävin kaupassa ja kävimme tapaamassa iäkästä isoäitiäni. Tämän jälkeen pientä ajelua, kävin lenkillä, katsoin leffaa ja menin nukkumaan.

Siinähän se viikonloppu vierähti. Jotenkin tuntui että sain paljon aikaan juuri tänä viikonloppuna!!!

Uutta oli mm.
a) ompeleminen. Ompelukoneeni on ollut rikki monta kuukautta, ja nyt tosiaan kaivoin sen naftaaliinista esiin. Se nimittäin huollettiin muutama viikko sitten. Samalla kaivoin iänikuisia tilkkujani esiin....
b) ruoan laitto. Minua ei ole kiinnostanut pätkääkään ruoanlaitto, ei ikuisuuksiin. Olen elänyt työpaikkalounaalla, kauraleivällä ja rahkalla ja kaurapuurolla. Sekä herkuilla. Ruoanlaitto olikin mukavaa, varsinkin kun joku toinen oli ostanut aineet.
c) näin runsas lenkkeily. En ole sitten koiravuosien näin paljon lenkkeillyt. Ihanaa olla ulkona ja kävellä.

PETTYNYT olen:
- herkuttelua x 3 eli siis oikeastaan joka ilta jotain :-/
- en kyennyt salille s****tana, se on vaikeaa. Jos ei kohta ala onnistumaan, palautan avaimet. Toki korvasin salin lenkillä, mutta silti.

Mutta hei nyt on uusi aamu, uusi armo. Viiko aluillaan! Mitä parhainta viikon aloitusta sinulle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)