Juttelin eilen ystäväni kanssa puhelimessa puolitoista tuntia. Käsi väsyi. Hän puhui töistään ummet ja lammet. Olemme eri alalla, joten en juurikaan ymmärrä hänen työasioistaan yhtään mitään. Kovaa palkkaa hän saa, sen olen sentään ymmärtänyt.
Tämän jälkeen menin mieheni kanssa saunaan ja hän valitti työstään. Hikipisarat putoilivat otsalta ja suu kävi. Tuttua kauraa jo 10 vuotta. Minä kuuntelin, käsi ei väsynyt mutta ajatus väsyi ja karkasi jonnekin.
Serkkuni soittelee tämän tästä ja puhuu työasioistaan. Hän laskee rahojaan, kuinka paljon tienaa mistäkin päivästä. Työ, työ ja työ. Välillä hän muistaa kertoa sepelvaltimotaudistaan. Sydän oireilee mutta mitä siitä. Raha on se joka puhuu.
***
Viikon 20 krapu olisi tarkoitus sisältää seuraavat kolme sanaa: sydän,
käsi, työ
Muita krapuja näet täältä:
krapuja
Joskus varmasti olisi muitakin puheenaiheita kuin työ. Jos työ stressaa, niin on syytä keskittyä johonkin intensiiviseen harrastukseen.
VastaaPoistaHuh, saitko lainkaan itse suunvuoroa? Rasittavaa tuollainen, olla kaikkien korvana.
VastaaPoistaYkstotista elämää, ellei ole muuta sanottavaa kuin työ tai raha. Ei jaksaisi.
VastaaPoistaTyö työ työ ja smooltalkkina korona korona korona
VastaaPoistaTyö kyllä määrittää, varsinkin sodanjälkeisten sukupolvien, identiteettiä ihan liikaa. Itsellä musiikki on vienyt työn paikan, joskin olen sitäkin työkseni tehnyt kymmenisen vuotta.
VastaaPoistaMe ollaan niin luterilaisia ja työkeskeisiä, että hirvittää.
VastaaPoistariitan kanssa samaa mieltä. Uudelta tuttavuudeltakin kysytään ensimmäisenä mitä hän tekee työkseen. Miksei voi kysyä mikä on hänen intohimoinen harrastuksensa tms.
VastaaPoistaMeitä on vaan niin moneksi. mutta ikävää, jos ainut keskustelun aihe on työ ja raha.
VastaaPoistaVoi, miten oivaltavia ja nasevia kommentteja olette kirjoittaneet! Iso kiitos! Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoista