Ajatuksia 45- vuotiaan Vanhan Sielun elämästä, joka potee keskivaikeaa masennusta. Vanha Sielu jakaa aamukahvinsa smaragdisilmäisen Maljojen Ritarin kanssa. Kuun valossa kuuluu sateen ropinaa ja sydämen ääniä. Rajatieto, tilkkutyöt, mökkeily (joskus taas), Suomen luonto sekä suloiset karvakorvat sulostuttavat ah niin ihanaa ja Epävakaata Elämää.
Miksi ei runotorstaihin?
VastaaPoistaHieno runo. Jokaisella säkeellä oma tarinansa.
Nuo magneettiset irtosanat ovat mukavia, kun niillä saa joka päivä uuden runon, ajatuksen näkyville jääkaapin oveen
VastaaPoistaHieno runo ja kiva kuva :)
VastaaPoista