Olin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni Rosen- terapiassa. Ajattelin mennessäni sinne, että rentoudun ja vapaudun kaikista tunnelukoista ja kävelen uutena ihmisenä hoidon jälkeen ovesta ulos. Ei kaikki sitten kuitenkaan mennyt ihan niin.
Valitsin Rosen-terapeuttini ihan sattumanvaraisesti. Hän oli minua vanhempi nainen, hiljainen ja hillitty. Jo heti ensi näkemältä aistin, että hän on aika erilainen kuin minä. Ulosanti oli töksähtelevää, ehkä jopa vaivalloista mutta lempeä hän oli.
Aluksi täytin kaavakkeen, jossa kysyttiin perusasioita, lähinnä sairauksia. Kirjoitin lomakkeeseen migreeni. Tämä oli sitten jutun aiheena hoidon alusta lähtien.
Kävin makuulle hierontapöydälle ja minulle oli epäselvää mikä olisi Rosen- terapiaan sopiva asu. Hoitaja arveli että housut ehkä kiristävät. Olin alusvaatteisillani. Alushousut. Minulla oli sellaiset pöksyt että Maljojen Ritari kysyisi MITÄ SINULLA ON OIKEIN PÄÄLLÄSI? Ja sitten tavalliset rintsikat. En tiedä olivatko nekin liikaa? En ole aikaisemmin ollut Rosen- terapiassa, joten minulla ei ole mitään hajua siitä, miten tuollaisissa tilanteissa pitää käyttäytyä. Asia vaivasi minua hetken.
Makasin aluksi mahallani hoitopöydällä ja hoitaja paineli kehoani. Ei mitenkään kokonaisvaltaisesti mutta hieman. Rentouduin. Ajatukseni vaeltelivat ja jossain vaiheessa kerroin referaatin elämästäni. Olen jo aika kyllästynyt kertomaan elämästäni vieraalle ihmiselle. Sitäkin on tullut tehtyä. Hän ei juurikaan sanonut mihinkään mitään.
Lopulta hoito oli ohi. Olo oli rentoutunut ja jos olisin ollut kotona olisin nukahtanut. Olin kuitenkin jollakin tapaa pettynyt. Olisin halunnut enemmän tietoa tunnelukoista, kehon kireyksistä ja kaikesta tuollaisesta. Nyt sain tietää että takareiteni ovat kireät koska en voi ottaa niin suuria askelia kuin haluaisin. Minulla ei ole tukijoita. Seison omilla jaloillani. Niska- hartiaseudun kivut kertovat ihmissuhdeongelmista. Niitähän riittää. Eipä minulle oikeastaan jäänyt mitään käteen.
Noh, hoidon jälkeen en ole ottanut päivänunia vaikka suunnittelin niin. Ei vain väsyttänyt. Hoidon jälkeen minua paleli, nälätti ja väsytti. Se meni kuitenkin ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)