HERKKÄ
On sanomattakin selvää että olen herkkä ihminen. Aistin helposti toisten tunnetilat ja esimerkiksi töihin mennessäni huomaan selvästi minkälainen ilmapiiri siellä on. Itken paljon ja nauran paljon. Itkeminen on lahja, johon kaikki ei pysty. Olen itkenyt paljon elämässäni. Olen myös nauranut paljon. Itku ja nauru ovat lähellä toisiaan. Joskus kun olin oikein surullinen ja ystäväni sai minut nauramaan, nauroin, nauroin ja lopulta huomasin itkeväni. Se oli kamalaa ja onneksi noita tunnetiloja on harvoin, että olisin noin surullinen.
Herkkänä ihmisenä oleminen on toisaalta kamalan raskasta. En oikeastaan tunne mitään tasapaksua arkea, koska minulla on yleensä kaikki hyvin tai sitten helvetin huonosti. Herkkä ihminen voi pelottaa muita. Koiralenkillä ollessani kerron jotain asiaa...yht`äkkiä alankin itkemään...Pyyhin kyyneleitäni ja jatkan juttua. Tutut ihmiset tietävät tämän minussa, mutta vähän vieraammat voivat mennä hämilleen. Maljojen Ritari sanoi minulle tästä, kun kerroin hänelle että itkin taas lenkillä metsässä.
Viimeksi eilen mietin kesäkukkaistutuksia erään edesmenneen nukketaiteilijan haudalle. Pohdimme ystäväni kanssa, minkälaiset kukat haudalle laitamme. Kokovalkoinen vaiko myös vaaleanpunaista? Tämä on aika herkkä yhdistelmä, sanoin ja totesimme että valkoista ja vaaleanpunaista on parempi. Kukkasetkin voivat olla herkkiä. Herkkä on kuin kuusenkerkkä.
Muiden herkkiä kirjoituksia löydät täältä: http://aakkosblogi.blogspot.fi/p/t.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit <3 Se ilahduttaa aina :-)