Ajatuksia 45- vuotiaan Vanhan Sielun elämästä, joka potee keskivaikeaa masennusta. Vanha Sielu jakaa aamukahvinsa smaragdisilmäisen Maljojen Ritarin kanssa. Kuun valossa kuuluu sateen ropinaa ja sydämen ääniä. Rajatieto, tilkkutyöt, mökkeily (joskus taas), Suomen luonto sekä suloiset karvakorvat sulostuttavat ah niin ihanaa ja Epävakaata Elämää.
torstai 7. marraskuuta 2013
Valokuvatorstai 302. haaste
Tämän viikon haaste on Shakespearen lause 53. sonetista:
“Millaista ainetta ja mitä olet: miljoonat varjot näen vierelläsi?”
Kauniit maisemat. Osana olemma maailman maisemassa.
VastaaPoistaTuo talvinen kuva on ihanan rauhoittava. Melkeen kuulee sen hiljaisuuden
VastaaPoistaOo, upeat kuvat! Ei kai siellä vielä noin paljon lunta ole?
VastaaPoistaKiitos kommenteistanne. Nämä kuvat ovat arkistosta. Minäkin pidän molemmista kuvista, tuosta ylimmäisestä yhä enemmän...
VastaaPoista